Kulkutautisairaalan pystyttäminen 2020

HUS:n koronapotilaat päätettiin keskittää Kirurgisen sairaalan tiloihin. Kiinteistö soveltui erinomaisesti erilliseksi infektiopotilaiden hoitoyksiköksi – jollaiseksi se pitkälti oli suunniteltukin sairaalan aloittamisvuonna 1882. Näin toiminta rakennettiin.

Karoliina Halmesmäki, Juuso Paajanen, Simone Bianchi, Anna Mason, Saku T. Sinkkonen, Minna Tallgren, Eero Hirvensalo

Koronavirustestaus ja tartunnanjäljitys – kokemuksia Pirkanmaalta

Tartunnanjäljitystä tekevät saavat ensikäden tietoa infektion taudinkuvasta ja tartuntatavoista.

Juha Rannikko, Simo Sirkeoja, Ville Kaila, Hanna Viskari, Tapio Seiskari, Pekka Nuorti, Jaana Syrjänen

Asetelma ratkaisee tulkinnan: hypoteesin tuottava vai hypoteesin vahvistava tutkimus?

Hypoteesin vahvistavan, ennakkorekisteröidyn tutkimuksen tulos on paljon luotettavampi kuin hypoteesin tuottavan tutkimuksen. Viimeksi mainitussa keskeisenä ongelmana ovat satunnaisvaihtelun aikaansaamat positiiviset löydökset.

Aleksi Reito

COVID-19-diagnostiikka ja sen osuvuus

Koronatestejä tehdään yhä enemmän, mutta miten ne toimivat ja mitä niistä ei voi päätellä?

Carita Savolainen-Kopra, Merit Melin

Viestiikö johto vaikuttavasti?

Niin tutkimusnäytön kuin arkikokemuksenkin nojalla voidaan pitää itsestään selvänä, että paremmalla viestinnällä tieto menee paremmin perille. Silti paremman viestinnän tarve ei aina tule tiedostetuksi johtotasollakaan.

Harry Köhler, Ville Vuorinen, Päivi Rautava

Ei vaikutusta eikä eroa – ei oikeaa tilastollista päättelyä

Miten tulkitaan tilannetta, kun tilastollista merkitsevyyttä ei havaita? Hyvä tapa on hyödyntää luottamusvälejä.

Aleksi Reito

Perusterveydenhuollon mahdollisuudet antibiootti­resistenssin ehkäisyssä

Perusterveydenhuollon lääkärien tulee kehittää infektiotautien diagnostiikkaa ja hoitoa, kirjoittaa Pekka Honkanen.

Pekka Honkanen

Kurkkukipuinen potilas

Tavoitteena on tunnistaa jatko­tutkimuksia ja -hoitoa tarvitsevat.

Laura Tapiovaara

Geneerinen elämän­laadun mittari kansallisissa laaturekistereissä

Laaturekistereissä potilaiden raportoimaa laatu- ja vaikuttavuustietoa (PROM) tulee lisätä ja harmonisoida, jotta sitä voidaan hyödyntää systemaattisesti. Mittarien valintaa ohjaamassa on käytettävä tieteellistä tutkimustietoa, jatkuvaa kansallista arviointia ja ohjausta sekä mittarien kansainvälisen kehittämisen tiivistä seurantaa.

Hanna Tiirinki, Pia Maria Jonsson

Sairauskohtaisia elämänlaatumittareita kannattaa lisätä laaturekisteriin harkitusti

Sairausspesifisillä elämänlaatumittareilla voidaan tunnistaa riskiryhmiä ja lisähoitoa tarvitsevia.

Laura Parviainen, Hanna Tiirinki, Aapo Tahkola, Anna-Mari Aalto

Sarkoomapotilaiden hoito potilaslähtöisemmäksi palvelumuotoilun avulla

Palvelumuotoilu on oiva tapa vastata terveydenhuollon toimintaympäristön jatkuvaan muutokseen ja kehittää entistä toimivampia palveluja. TAYS:ssa sarkoomahoidon palvelumuotoilua tehtiin yhdessä henkilöstön ja potilaiden kanssa.

Marika Järvinen

Hoivakodeissa tarvitaan systemaattisia koronatestejä

Oireettomien koronatartuntojen määrä pitkäaikaishoidon asukkaista ja henkilökunnasta tehdyissä testauksissa on ollut huomattava sellaisissa hoivakodeissa, joissa oli jo entuudestaan vahvistettu tartunta henkilökunnalla tai asukkaalla. Tämä havaittiin myös suomalaisessa hoivakodissa.

Paulus Torkki, Kaisla Lahdensuo

Kollega-palvelussa konsultoidaan aktiivisesti

Lääkäriliiton jäsenille tarkoitetulla Kollega-palvelulla on yli 9 000 käyttäjää.

Vesa-Matti Mäkinen

Vakavan COVID-19-tautimuodon riskiryhmien määrittely

Tutkimustieto COVID-19-infektion vakavien tautimuotojen riskissä olevista on toistaiseksi vähäistä.

Tiina Laatikainen, Sami Sieranoja, Aapeli Leminen, Teppo Repo, Maija Toivakka

Hyytymisaktivaatio ja koronavirus: infektion komplikaatioita voi ennustaa

Hoitojakson alussa korkea D-dimeeriarvo ennustaa kuolleisuutta.

Lotta Joutsi-Korhonen, Tuukka Helin, Riitta Lassila

Huoltajille tulee mahdollisuus asioida kaikkien alaikäisten lastensa puolesta Omakannassa

Miten toimia, kun toisen puolesta asiointi Omakannassa laajenee yli 10-vuotiaiden lasten vanhempiin asteittain vuodesta 2020?

Marke Hietanen-Peltola, Outi Lehtokari

Valmistautuminen koronapositiivisen potilaan leikkaukseen

Tekonivelsairaala Coxa on laatinut ohjeen, miten silloin toimitaan.

Saara Ketola, Kristiina Michelsson

FLACC – menetelmä akuutin kivun mittaamiseen havainnoimalla

Pienten lasten tai älyllisesti kehitysvammaisten potilaiden on vaikeaa itse arvioida tai ilmaista kipua. FLACC-havaintomittari on tarkoitettu akuutin kivun arviointiin sairaalassa tai laitoksessa silloin, kun itsearviointi on epäluotettavaa. Sen avulla ammattilainen voi seurata kipua helposti ja systemaattisesti hoitoarjen ohessa.

Lauri Kivikoski, Marjo Karvonen, Jenni Jalkanen, Eija Piippo-Savolainen

Ammattilainen potilaana: potilasturvallisuusriski?

Onko tausta riski vai siunaus potilaana ollessa?

Auvo Rauhala

Tehohoidon kapasiteetti COVID-19-epidemiassa

Vakavimpia uhkia on osaavan henkilökunnan riittämättömyys.

Tero Ala-Kokko, Ville Pettilä, Sari Karlsson, Mika Valtonen, Matti Reinikainen, Stepani Bendel, Tero Varpula