Diabetespotilaat käyttävät lähes kaikkia lääkkeitä yleisemmin kuin muut

Diabetespotilailla on lähes kaikkia muita tauteja yleisemmin kuin samanikäisillä verrokeilla. Kohonnut verenpaine on diabetespotilaiden yleisin lisäsairaus, ja verenkiertoelinten muidenkin sairauksien sekä munuaisten toimintahäiriöistä aiheutuvien tautien esiintyvyys on diabetespotilailla moninkertaista. Diabeetikot käyttävät myös lähes kaikkia lääkkeitä enemmän kuin verrokit. Diabetespotilaiden lääkehoidon kustannukset ovat muiden lääkemenoihin verrattuna yli kolminkertaiset. Tiedot perustuvat Kelan rekistereihin.

Antti Reunanen, Jaana Martikainen, Tero Kangas, Timo Klaukka

Rohdosvalmisteille EU-direktiivi

EU:n komissio on käynnistänyt valmistelutyön tähtäimessään direktiivi, jolla säännellään rohdosvalmisteiden ja muiden ns. perinteisten luonnosta peräisin olevien lääkkeellisten valmisteiden valvontaa. Aloitetta voi pitää myönteisenä, sillä EU:n jäsenmaiden käytännöt näiden valmisteiden myynnin ja markkinoinnin valvonnassa eroavat. Viime aikoina on saatu lisääntyvästi tietoa tiettyjen yleisessä käytössä olevien rohdoksien haitallisista vaikutuksista.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Puutteellinen jälkiseuranta potilasvahinkona

Terveydenhuollon ammattihenkilön asemasta seuraa erityinen huolehtimisvelvollisuus potilaasta. Potilasvahinkolain 2 pykälä:n 1 momentin mukaan potilasvahinkona korvataankin henkilövahinko, jonka potilaan tutkimuksen, hoidon tai muun vastaavan käsittelyn laiminlyönti on todennäköisesti aiheuttanut. Terveydenhuoltojärjestelmä perustuu kuitenkin pitkälti hoidon porrastukseen eikä yhden ammattihenkilön voi edellyttää kantavan vastuuta koko hoitoketjun toiminnasta. Usein lopullinen päätös hoidosta tehdään vasta pitkähkön seurannan jälkeen. Tällöin vaarana on, että suunnitellut hoidot tai tutkimukset jäävät toteutumatta joko huonon potilas-lääkärisuhteen, puuttuvan hoitomyöntyvyyden, hoitoketjun järjestelmävirheiden tai yksinkertaisesti inhimillisten väärinymmärrysten takia ja tästä aiheutuu potilaalle vahinkoa.

Juhani Kaivola, Lasse Lehtonen

Millaista tietoa lääkäri tarvitsee lääkkeistä ja mistä hän sen löytää?

Syksyllä 2000 suoritettu ROHTO-kysely osoitti, että perusterveydenhuollon lääkäri tarvitsee useimmin tietoa lääkkeiden hinnoista ja korvattavuudesta. Ajantasaisten hintojen etsintä sekä hintavertailut ovat kuitenkin edelleen hankalia. Myös lääkkeiden haitta- ja yhteisvaikutukset sekä uuden lääkkeen sopivuus omille potilaille kiinnostavat suurta osaa terveyskeskusten ja työterveyshuollon lääkäreistä. Tietojärjestelmät kehittyvät jatkuvasti, joten luotettavan tiedon saanti on käymässä helpommaksi. Oman lääkevalikoiman olemassaolo tarjoaa lääkärille mahdollisuuden tuntea käyttämänsä lääkkeet riittävän hyvin.

Arja Helin-Salmivaara, Sirpa Sairanen, Timo Klaukka

Rokoteneulan pituudella on merkitystä?

Kolmoisrokotteen jälkeiset paikallisreaktiot ovat lapsilla tavallisia. Oxfordin yliopiston John Radcliffe sairaalassa selvitettiin neulan koon vaikutusta paikallisreaktioiden syntyyn. 61 lasta sai kolmannen PDT-HiB-rokotteen 16 mm:n 25G-neulalla, kun taas 58 lapsen lihakseen pistettiin rokote 25 mm:n 23G-neulalla. Pistospaikka oli kaikille sama, reiden etuosa. Vain rokottaja tiesi, kumpaa neulaa käytettiin.

Ilona Idänpään-Heikkilä

NNT - Käytännöllinen tapa esittää hoidon vaikuttavuutta

Hoitotutkimusten tulosten kuvaamiseen on jo muutamia vuosia käytetty tunnuslukua NNT (number needed to treat). NNT on käytännön potilastyön kannalta käyttökelpoinen ja suhteellisen helposti laskettavissa oleva luku. NNT:n avulla voidaan esittää, montako potilasta pitää hoitaa, jotta yksi päätetapahtuma voitaisiin estää tai saavuttaa. Tässä kirjoituksessa kuvaamme, miten NNT lasketaan ja miten sitä tulkitaan.

Helena Varonen, Ilkka Kunnamo

Rotavirusrokote tulossa takaisin?

Lapsilla ripulia aiheuttavan rotaviruksen ehkäisyyn hyväksyttiin pari vuotta sitten rokote, josta odotettiin helpotusta erityisesti kehitysmaille. Vaikka lasten ripuliin on käytössä tehokkaita kuivumistilan korvaushoitoja (meillä esimerkiksi Osmosal, Orion), silti noin kolme miljoonaa lasta kuolee vuosittain kehitysmaissa ripuliin ja heistä liki miljoonalla lasketaan olevan rotaviruksen aiheuttama ripuli.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Tapausselostus: Vaikea kiniinimyrkytys nuorella naisella

16-vuotias nainen nautti päihtymystarkoituksessa 8-10 pulloa olutta, kourallisen Crampiton-tabletteja (arvioitu määrä 10-15 kappaletta) ja tuntemattoman määrän Clotam-tabletteja. Lähes vuorokausi tämän jälkeen potilas toimitettiin aluesairaalaan, missä hänet todettiin sekavaksi ja huonokuuloiseksi. Potilaalla oli myös virtsaumpi, näköhäiriöitä ja EKG:ssä nähtiin kääntyvien kärkien takykardiapyrähdys; QTc-aika oli 522 ms.

Kari Laine, Risto Huupponen, Eeva Nikoskelainen

Impotenssiin uusi hoito

Englannin lääkevalvontavirasto (Medicines Control Agency, MCA) on hyväksynyt fentolamiinimesylaatin ja vasoaktiivisen peptidin (VIP) yhdistelmävalmisteen (Invicorp, Senetek) itseinjektoitavana impotenssin hoitoon. Valmiste on ollut jo käytössä Tanskassa, mutta valmistaja aikoo nyt saattaa sen tunnustamismenettelyn kautta markkinoille kaikissa EU maissa vuoden 2001 kuluessa. Sen etuna on pienikokoinen neula, jolla injektio on lähes kivuton. Valmiste tulee kilpailemaan sildenafiilin (Viagra), alprostadiilin injektiomuotoisten valmisteiden (Caverject ja Rigidur) sekä virtsatiepuikkojen (Muse) kanssa.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Trastutsumabilla yllättäviä haittavaikutuksia

Elokuussa kuluvana vuonna EU-maissa hyväksytyn rintasyöpälääkkeen, (monoklonaalinen vasta-aine) trastutsumabin (Herceptin, Roche) käyttöön voi liittyä vakavia yliherkkyysreaktioita ja anafylaksiaa, jotka voivat johtaa kuolemaan. Lääke on ollut Yhdysvalloissa markkinoilla runsaan vuoden. Tämän vuoden toukokuussa todettiin lääkkeen käyttöön liittyen 62 yliherkkyysreaktiota, joista 15 johti kuolemaan. Tuotteeseen on nyt liitetty Yhdysvalloissa erityisvaroitus yliherkkyydestä ja vakavista keuhkoreaktioista, jotka nekin saattavat johtaa kuolemaan. Keuhkoreaktiot ilmenevät hengenahdistuksena ja niihin voi liittyä mm. keuhkoinfiltraatteja, nestettä pleurassa, keuhkoödemaa ja hypoksiaa. Lääkeyritys on ilmoittanut, että em. haittavaikutukset sisältyvät tuotteesta EU-maissa jaettavaan informaatioon.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Uusi oraalinen opioidivalmiste kivun hoitoon

Fentanyyli on ollut käytössä jo pitkään injektioina (Fentanyl) ja depotlaastarina (Durogesic) vaikean kivun hoitoon. Nyt Englannin lääkevalvontaviranomainen (Medicines Control Agency, MCA) on hyväksynyt fentanyylisitraatista oraalisen nk. transmukosaalisen valmisteen (Actiq, Anesta). Fentanyyli imeytyy valmisteesta nopeasti ja se soveltuu erityisesti vaikean kroonisen kivun hoitoon.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Oraalinen poliorokote takavarikkoon

Englannin lääkevalvontavirasto (Medicines Control Agency, MCA) on määrännyt takavarikkoon Evans/Medevan oraalisen poliorokotteen. Sen valmistuksessa on käytetty nautaperäistä kasvualustaa, mikä on vastoin EU:n vuonna 1999 antamaa TSE-ohjeistoa (transmissible spongiform encephalopathy). Ohjeistolla pyritään estämään nk. vCJD-taudin (variant Creutzfeldt-Jacob disease) tarttuminen lääkevalmisteiden välityksellä ihmiseen. WHO on todennut, että kasvualustana käytetty vasikan seerumi poistettiin rokotteen valmistuksessa ja taudin tarttumisvaara on vähäinen tai olematon, mutta takavarikointi on silti aiheellinen. Samalla WHO korostaa, että sen globaalisessa polion hävittämiskampanjassa käytetään vain sellaisia rokotteita, jotka täyttävät tiukat laatuvaatimukset. Norjan lääkevalvontaviranomainen (Statens legemiddelkontroll) on kiirehtinyt ilmoittamaan, ettei kyseistä rokotetta ole käytetty Norjassa.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

WHO: taudit nujertavat talouskasvua Afrikassa

WHO on laskenut eräiden keskeisten tautien aiheuttaman talouskasvun hidastumisen Afrikan maissa. Tiedot 31 Afrikan maasta vuosilta 1980-95 osoittavat, että malaria aiheutti vuosittain noin 1,3 %:n menetyksen talouskasvussa eli lähes 20 %:n menetyksen 15 vuoden kuluessa. HIV:n esiintyvyys väestössä on saavuttanut 8 %:n rajan ainakin 21:ssä Afrikan maassa. Tämä aiheuttaa vuodessa 0,4 prosenttiyksikön menetyksen asukasta kohti lasketussa talouskasvussa. Kysymyksessä on varsin merkittävä menetys, kun vuotuinen asukasta kohti laskettu talouskasvu on samoissa maissa noin 1,3 %.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030