Äkkiä jalkaan ei voinutkaan varata

Iäkäs nainen nousi autosta, mutta ei pystynytkään varaamaan toiseen jalkaansa. Hän odotti muutaman tunnin, mutta tilanne ei korjaantunut.

Ensihoito toi hänet keskussairaalan päivystykseen samana päivänä. Yli 80-vuotias potilas asui kotona miehensä kanssa eikä ollut tarvinnut apuvälineitä tai kotiapua. Oikeassa lonkassa oli proteesi, joka oli asennettu 10 vuotta aiemmin. Naisella oli lääkityksenä kalsiumkanavan salpaaja kohonneeseen verenpaineeseen ja tyroksiini kilpirauhasen vajaatoimintaan.

Potilas ei ollut ennen jalkaoirettaan kaatunut eikä saanut iskuja selän tai jalan alueelle. Hän ei ollut lähiaikoina sairastanut infektiotauteja eikä muistanut lähipäivinä tapahtuneen mitään erityistä.

Nainen kertoi, että hänen noustuaan autosta oikea jalka alkoi tuntua voimattomammalta kuin vasen eikä sen päälle voinut varata. Kipua tuntui nivusessa ja reiden ulkosyrjällä. Muutaman tunnin odotus ei saanut oiretta hälvenemään.

Potilas oli rauhallinen sekä orientoitunut aikaan ja paikkaan. Hänen ihonsa oli siisti. Verenpaine oli kohonnut, 199/95 mmHg, ja syke 68/min. Verenpaine laski kivun laantuessa. Veren happikyllästeisyys oli 99 %.

Naisen alaraajat olivat yhtä pitkät, eikä jalkaterissä havaittu rotaatiota. Jalkojen voimissa oli lievä puoliero: kun potilas nosti oikeaa jalkaansa makuulla ollessaan suoraan ylöspäin, jalassa oli voimaa, mutta vähemmän kuin vasemmassa jalassa. Lisäksi potilas kertoi, että oikeassa nivusessa oli kipua. Nivuskanavassa tai vatsan puolella ei palpoitaessa todettu poikkeavaa. Nivusligamentin puolessavälissä oikeassa lonkassa tuntui sen sijaan lievää palpaatioarkuutta.

Isovarpaiden ojennukset ja päkiöiden työntövoimat olivat symmetriset. Perifeeriset refleksit olivat symmetriset eikä niissä havaittu poikkeavaa. Selässä ei ollut arkuutta koputeltaessa. Lonkan rotaatiossa potilas tunsi kipua oikeassa nivusessa. Perifeeriset pulssit tuntuivat symmetrisinä jalkaterän päältä.

Potilaalle tehtiin lannerangan ja lantion natiiviröntgentutkimukset puristusta aiheuttavien luumuutosten, proteesiongelmien ja muiden luuperäisten prosessien poissulkemiseksi. Tutkimuksissa ei havaittu poikkeavaa.

Häneltä tutkittiin perusverenkuva, elektrolyyttiarvot sekä tulehdukseen viittaavat merkkiaineet ja todettiin lievä leukosytoosi. Tasodiagnostiset löydökset viittasivat tässä vaiheessa perifeerisen hermon pinnetilaan. Koska potilas ei pystynyt kävelemään, pyydettiin konsultaatioapua kirurgian etupäivystäjältä. Hän totesi samat löydökset, ja heräsi epäily, että kyseessä on meralgia paraesthetica.

Koska nainen ei pystynyt varaamaan jalalle eikä kipua saatu hoidetuksi parasetamolilla, hänet otettiin seurantaan ja kivunhoitoon päivystysosastolle. Kokenut kirurgian päivystäjä havaitsi seuraavana aamuna röntgenkuvista, että proteesin muovi oli kulunut. Päivystäjä teki lähetteen ortopedialle revisiota varten. Löydös saattaisi selittää alaraajan kipua osittain. Seurannassa potilaan kipu ja parestesiaoireet helpottivat.

Meralgia paraesthetica on nervus cutaneus femoris lateraliksen pinnetila. Hermopinne sijaitsee useimmiten nivusligamentin kohdalla paikassa, josta hermo tulee ulos lantiosta (1). Hermon kulku on poikkeava 30 %:lla potilaista (2). Potilaan oireisiin ei aina löydy selvää syytä.

Saattaa parantua spontaanisti

Oireita voivat provosoida myös ongelmat hermon kulkureitillä, esimerkiksi kiristävät vaatteet, ylipaino, komprimoivat prosessit, lihasten kireys, skolioosi ja metaboliset tekijät, kuten diabetes (1). Vuosia sitten oire tunnettiin Britney Spears -ilmiönä, kun muodissa olleet kiristävät lantiofarkut aiheuttivat meralgia paraesthetica -oireilua.

Muita hermon kiputiloja voivat aiheuttaa trokanterin kiputilat, kipu musculus quadricepsin kiinnityskohdassa, lannerangan juurioire (L3) tai neuropatia (2). Etiologisten syiden pitkään listaan kuuluvat esimerkiksi iatrogeeniset syyt, kuten hermon venytys tai vaurio leikkauksen aikana.

Esimerkkipotilaallamme ei epäilty sentraalista syytä, sillä oire oli yhden hermon reitillä eikä muita paikallisoireita todettu. Jos oireena olisi ollut pelkkä kipu, sen syy olisi voinut löytyä tulehdusprosessista hermon reitillä tai nivelessä. Heräsi myös vahva epäily proteesin kuluman aiheuttamasta kiputilasta.

Meralgia paraesthetica on harvinainen yhden hermon pinnetila. Kansainvälisessä aineistossa sen esiintyvyys on 4,3 potilasta/100 000 henkilöä (3). Näin suurelle potilasmäärälle ei kuitenkaan aiheudu kroonista kiputilaa, koska spontaani paranemistaipumus on hyvä.

Tilaa hoidetaan lyhytaikaisilla tulehduskipulääkekuureilla ja poistamalla sitä aiheuttavia syitä esimerkiksi laihduttamalla ja lopettamalla kiristävien vaatteiden käyttö. Potilaille suositellaan kylmäpakkauksen käyttöä tai lonkan koukistajalihasten venytystä.

Jos kipu pitkittyy tai ei vastaa hoitoon niillä keinoin, voidaan kokeilla neuropaattisen kivun lääkkeitä, kuten trisyklisiä masennuslääkkeitä, gabapentiiniä tai pregabaliinia. Glukokortikoidi-puuduteinjektiota voidaan ruiskuttaa muutamaan kohtaan hermon reitillä ja toistaa toimenpide muutaman viikon kuluttua. Leikkaushoitoa mietitään, jos tilanne pitkittyy eikä spontaania paranemistaipumusta ilmene (2).