1. Lääkärilehti
  2. Työssä
  3. Iäkkäiden lääkehoito: Vältettävien lääkkeiden käyttö ja kustannukset kotihoidossa
Lääke­info 32/2018 vsk 73 s. 1677 - 1679

Iäkkäiden lääkehoito: Vältettävien lääkkeiden käyttö ja kustannukset kotihoidossa

Ikääntyminen altistaa lääkkeiden haitallisille tai vaarallisille vaikutuksille. Iäkkäiden hoidossa vältettävillä lääkkeillä tarkoitetaan lääkkeitä, joiden oletetut haitat ovat kliinistä hyötyä suuremmat.

Iäkkäiden lääkehoito: Vältettävien lääkkeiden käyttö ja kustannukset kotihoidossa Kuva 1 / 1

Iäkkäät käyttävät vältettäviä lääkkeitä yleisesti (11 Vartiainen A-K, Hyttinen V, Jyrkkä J, Saastamoinen LK, Valtonen H. Iäkkäät käyttävät vältettäviä lääkkeitä yleisesti. Suom Lääkäril 2017:72;29–35.). Joka neljäs 75 vuotta täyttänyt suomalainen käyttää vältettäviä lääkkeitä, yleisimmin natriumpikosulfaattia, diltiatseemia, asetyylisalisyylihappoa (500 mg) ja diatsepaamia (22 Ahonen J. Iäkkäiden lääkehoito. Vältettävät lääkkeet ja yhteisvaikutukset. Publications of the University of Eastern Finland. Dissertations in Health Sciences 66. Kuopio, 2011.).

Fimean ylläpitämä Lääke75+-tietokanta tukee terveydenhuollon ammattilaisten lääkehoito-päätöksiä iäkkäiden hoidossa (33 Jyrkkä J, Ahonen J, Antikainen R ym. Lääke75+-tietokanta auttaa vanhusten lääkehoidossa. Suom Lääkäril 2017;72:874–5.). Lähes 500 lääkeainetta sisältävä tietokanta luokittelee lääkkeet neljään luokkaan (A–D).

Lähes puolella oli käytössä yksi taiuseampi D-luokan lääke.

A-luokan lääkkeet sopivat iäkkäille. D-luokan lääkkeitä sen sijaan suositellaan vältettäväksi iäkkäiden hoidossa. Niitä on noin 100 valmistetta (11 Vartiainen A-K, Hyttinen V, Jyrkkä J, Saastamoinen LK, Valtonen H. Iäkkäät käyttävät vältettäviä lääkkeitä yleisesti. Suom Lääkäril 2017:72;29–35.).

Lääke75+-tietokannan lääkeainekohtaisiin teksteihin on tiivistetty tärkein tieto iäkkäille tyypillisistä haitta- ja yhteisvaikutuksista sekä munuaisten toiminnan vaikutuksista annosteluun. Haittariskeistä tuodaan esille antikolinergisyys, sedatiivisuus ja serotonergisyys.

Geriatreista ja lääkehoidon ammattilaisista koostuva asiantuntijaryhmä on muodostanut konsensuksen jokaisen lääkeaineen luokittelusta ja lääkkeen selitetekstistä. Lääke75+ on kaikkien käytettävissä maksutta Fimean verkkosivulla.

Tässä artikkelissa tarkastellaan vältettävien lääkkeiden käyttöä ja siitä aiheutuvia lääkekustannuksia. Artikkeli pohjautuu kotihoidossa toteutettuun tutkimukseen.

ILMA-tutkimus kotihoidossa

Iäkkäiden Lääkehoidon Moniammatillinen Arviointi (ILMA) -tutkimuksessa selvitettiin lääkehoidon arvioinnin vaikutuksia lääkitykseen, toimintakykyyn ja elämänlaatuun sekä terveys- ja hoivapalvelujen käyttöön (44 Merikoski M, Jyrkkä J, Auvinen K ym. Iäkkäiden Lääkehoidon Moniammatillinen arviointi (ILMA). Vaikutukset kotihoidon asiakkaiden lääkitykseen, toimintakykyyn ja elämänlaatuun sekä terveys- ja hoivapalveluiden käyttöön. STM:n raportteja ja muistioita 2017:34. (luettu 22.11.2017). http://stm.fi/julkaisu?pubid=URN:ISBN:978-952-00-3884-7,55 ClinicalTrials.gov Identifier: NCT02398812.The Interprofessional Medication Assessment for Older Patients.https://clinicaltrials.gov/ct2/show/NCT02398812?term= ilma&draw=2&rank=11).

Satunnaistettu vertailukoe toteutettiin viidessä kohteessa (Itä-Savon sairaanhoitopiiri, Juva, Forssa, Lahti, peruspalvelukuntayhtymä Selänne). Tutkittavat (n = 512) olivat vähintään 65-vuotiaita kotihoidon asiakkaita. Heillä tuli olla käytössä vähintään kuusi lääkettä tai esiintyä huimausta/kaatumisia/ortostaattinen hypotensio.

Aineistoon kirjatuille lääkkeille laskettiin annoskustannus, joka perustuu arvonlisäverolliseen myyntihintaan. Jokaiselle lääkkeelle laskettiin vuosikustannus reseptikohtaisen annostuksen ja annoskustannuksen perusteella.

Puolet käytti vältettäviä lääkkeitä

Tutkimuksen alkaessa kaikki tutkittavat käyttivät C-luokan lääkkeitä, jotka soveltuvat iäkkäille varauksin.

Lähes puolella (48 %) oli käytössä yksi tai useampi D-luokan lääke, kaikkiaan 59 D-luokan lääkettä. Yleisimmin käytettiin hermostoon vaikuttavia lääkkeitä (31 % D-luokan lääkkeiden resepteistä). Niistä käytetyimpiä olivat pregabaliini, hydroksitsiini ja tsolpideemi (taulukko 1Taulukko 1. D-luokan lääkkeiden lääkemääräysten lukumäärät ja vuosikustannukset ILMA-tutkimuksen lähtötilanteessa. Yhdellä henkilöllä voi olla useita D-luokkaan kuuluvia lääkemääräyksiä.).

Muista lääkkeistä (27 % lääkemääräyksistä) käytetyimpiä olivat dipyridamoli ja sen yhdistelmävalmisteet sekä magnesium. Ruuansulatuselinten sairauksien lääkkeistä (24 % resepteistä) käytetyimpiä olivat metamitsoli/pitofenoni, natriumpikosulfaatti ja alumiinia ja/tai magnesiumia sisältävät liikahappoisuuden hoidon valmisteet.

ILMA-tutkimuksessa D-luokan lääkkeiden käytöstä aiheutuneet vuosikustannukset olivat yhteensä lähes 100 000 €, josta Kela-korvauksen osuus oli 70 000 € (taulukko 1Taulukko 1. D-luokan lääkkeiden lääkemääräysten lukumäärät ja vuosikustannukset ILMA-tutkimuksen lähtötilanteessa. Yhdellä henkilöllä voi olla useita D-luokkaan kuuluvia lääkemääräyksiä.). D-luokan lääkkeen käytöstä aiheutuva keskimääräinen vuosikustannus tutkittavaa kohden oli 416 €, josta tutkittava maksoi itse keskimäärin 125 €. Säännöllisesti käytettyjen D-luokan lääkkeiden vuosikustannus oli keskimäärin 265 € ja tarvittaessa käytettyjen 445 € tutkittavaa kohti.

Mitä tutkimuksesta voi päätellä?

Valtakunnalliset vuosikustannukset kotihoidossa arvioitiin ILMA-tutkimuksen muiden tulosten, tilasto- ja tutkimustiedon (66 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Kotihoidon asiakkaat marraskuussa 2016. Tilastoraportti 19/2017. Suomen virallinen tilasto, Kotihoidon laskenta 30.11.(luettu 22.11.2017).www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/134680/Tr19_17.pdf?sequence=3,77 Jyrkkä J. Drug use and polypharmacy in elderly persons. Publications of the University of Eastern Finland. Dissertations in Health Sciences 47. Kuopio, 2011.) sekä lääkkeiden hintatietojen pohjalta.

Lue myös

Kotihoidon asiakkaita oli Suomessa vuoden 2016 lopussa 73 500. Heistä 67 000 oli täyttänyt 65 vuotta (66 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Kotihoidon asiakkaat marraskuussa 2016. Tilastoraportti 19/2017. Suomen virallinen tilasto, Kotihoidon laskenta 30.11.(luettu 22.11.2017).www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/134680/Tr19_17.pdf?sequence=3). Entuudestaan tiedetään, että puolella suomalaisesta ikääntyvästä väestöstä on monilääkitys (77 Jyrkkä J. Drug use and polypharmacy in elderly persons. Publications of the University of Eastern Finland. Dissertations in Health Sciences 47. Kuopio, 2011.). ILMA-tutkimukseen osallistujat olivat yleensä monilääkittyjä, ja heistä noin puolet käytti vältettävää lääkettä. Tällä perusteella voidaan arvioida, että vältettävien lääkkeiden valtakunnalliset vuosikustannukset olisivat Suomessa lähes 7 miljoonaa euroa.

Aineistosta kuitenkin huomattiin, että lähes puolet vältettävistä lääkkeistä oli vain tarvittaessa käytettäviä. Kustannuksia ei siten välttämättä voida laskea täysimääräisinä (päivittäisen käytön perusteella). Jos potilaan oletetaan käyttävän tarvittaessa otettavaa lääkettä puolet vuodesta, laskentaperusteena voitaisiin käyttää puolta näiden lääkkeiden käyttäjäkohtaisista kustannuksista (222,5 €). Vältettävien lääkkeiden käytöstä kotihoidon asiakkaille koituvat vuosikustannukset olisivat tällöin Suomessa noin 4 miljoonaa euroa.

Lääkärin on kliinisesti perusteltua selvittää, mihin käyttötarkoitukseen D-luokan lääke on aloitettu ja onko käyttöaihe yhä voimassa. Jos indikaatiota ei ole, lääkityksen voi lopettaa, ja suoraa säästöä kertyy lääkkeen hinnan verran. Jos lääkitys on yhä tarpeen, D-luokan lääkkeen tilalle valitaan tarkoitukseen sopiva valmiste. Suora lääkekustannus voi kasvaa tai vähentyä.

Ikääntyneitä hoidettaessa D-luokan lääkkeisiin on tärkeää kiinnittää huomiota erityisesti hoidollisten ja turvallisuutta puoltavien perusteiden takia. Haitoilta vältyttäessä saattaa koitua suoria lääkekustannuksia merkittävämpiä välillisiä säästöjä, sillä vältettävien lääkkeiden käyttöön liittyy lisääntynyttä terveyspalvelujen käyttöä ja sairaalahoidon tarvetta (88 Hyttinen, V, Jyrkkä J, Valtonen H. A systematic review of the impact of potentially inappropriate medication on health care utilization and costs amongolder adults.Med Care 2016;54:950–64.).

Lääkemuutokset perustuvat aina lääkärin kliiniseen harkintaan. Iäkkäiden lääkehoidon ongelmat – kustannukset mukaan lukien – ovat tuttuja kliinikoille. Näiden potilaiden lääkehoidon optimointiin on ollut vain vähän työkaluja ja toimintamalleja, jotka olisivat helposti käytettävissä. Lääke75+ on käyttökelpoinen työkalu.

Kirjoittajat
Anna-Kaisa Vartiainen
TtM, projektitutkija
Itä-Suomen yliopisto, sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos
Johanna Jyrkkä
FaT, tutkija
Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea, lääkehoitojen arviointi -prosessi
Eija Lönnroos
LT, geriatrian professori
Itä-Suomen yliopisto,lääketieteen laitos
Merja Merikoski
TtM, tutkija
Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea, lääkehoitojen arviointi -prosessi
Virva Hyttinen
TtM, nuorempi tutkija
Itä-Suomen yliopisto, sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos
Pekka Mäntyselkä
LT, yleislääketieteen professori
Itä-Suomen yliopisto, lääketieteen laitos ja Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, perusterveydenhuollon yksikkö
Kirjallisuutta
1
Vartiainen A-K, Hyttinen V, Jyrkkä J, Saastamoinen LK, Valtonen H. Iäkkäät käyttävät vältettäviä lääkkeitä yleisesti. Suom Lääkäril 2017:72;29–35.
2
Ahonen J. Iäkkäiden lääkehoito. Vältettävät lääkkeet ja yhteisvaikutukset. Publications of the University of Eastern Finland. Dissertations in Health Sciences 66. Kuopio, 2011.
3
Jyrkkä J, Ahonen J, Antikainen R ym. Lääke75+-tietokanta auttaa vanhusten lääkehoidossa. Suom Lääkäril 2017;72:874–5.
4
Merikoski M, Jyrkkä J, Auvinen K ym. Iäkkäiden Lääkehoidon Moniammatillinen arviointi (ILMA). Vaikutukset kotihoidon asiakkaiden lääkitykseen, toimintakykyyn ja elämänlaatuun sekä terveys- ja hoivapalveluiden käyttöön. STM:n raportteja ja muistioita 2017:34. (luettu 22.11.2017). http://stm.fi/julkaisu?pubid=URN:ISBN:978-952-00-3884-7
5
ClinicalTrials.gov Identifier: NCT02398812.The Interprofessional Medication Assessment for Older Patients.https://clinicaltrials.gov/ct2/show/NCT02398812?term= ilma&draw=2&rank=11
6
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Kotihoidon asiakkaat marraskuussa 2016. Tilastoraportti 19/2017. Suomen virallinen tilasto, Kotihoidon laskenta 30.11.(luettu 22.11.2017).www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/134680/Tr19_17.pdf?sequence=3
7
Jyrkkä J. Drug use and polypharmacy in elderly persons. Publications of the University of Eastern Finland. Dissertations in Health Sciences 47. Kuopio, 2011.
8
Hyttinen, V, Jyrkkä J, Valtonen H. A systematic review of the impact of potentially inappropriate medication on health care utilization and costs amongolder adults.Med Care 2016;54:950–64.
Taulukot
Taulukko . Iäkkäiden lääkehoito: Vältettävien lääkkeiden käyttö ja kustannukset kotihoidossa, Taulukko 1

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Suomessa todettu omikron-variantin aiheuttama koronatartunta

Samassa seurueessa on useita koronatartuntoja.

Liitossa
Kutsumusammatti

Työtuntien määrälle on olemassa katto ja työsuojelu koskettaa meitäkin, kirjoittaa Jaana Puhakka.

Tieteessä
Ihovaskuliitin monimuotoinen taudinkuva, hoito ja ennuste

Erityisesti vaskuliitin aiheuttamat haavat ovat usein hankalahoitoisia.

Ajassa
Valtion kaupallinen rokotetutkimusyhtiö etenee

Uuden yhtiön nimi on Rokotetutkimuskeskus Finvac Oy.

Ajassa
Vuoden liikuntalääketieteellinen tutkimus osoitti, että liikunta voi kumota haitallisia solumuutoksia

Tunnustus meni väitöskirjatutkija Karthik Hemanthakumarille ja hänen tutkimusryhmälleen.

Podcast
Lääkärilehti Podcast: Kenen elämää elät?

Psykopodiaa-podcastissa pohditaan miten muiden ajatukset vaikuttavat elämääsi ja elätkö elämää roolissa.