Synnytystavan valinta potilasvahinkona
Synnyttämään tuleva nainen toivoo varsin usein keisarileikkauksen suorittamista, vaikkei siihen olisi selkeitä lääketieteellisiä indikaatioita. Toiveen syynä saattaa olla synnytyspelko, taikka se saattaa perustua virheellisiin käsityksiin keisarileikkauksen helppoudesta ja riskittömyydestä alatiesynnytykseen nähden. Mikäli synnytystavaksi on valittu alatiesynnytys ja siihen liittyy komplikaatioita, saattaa synnyttäjä jälkikäteen esittää vaatimuksia niiden korvaamisesta potilasvakuutuksesta. Korvattavaksi saatetaan vaatia myös ns. aineettomia vahinkoja eli henkistä kärsimystä sekä kipua ja särkyä, mutta näistä vain kipu ja särky voivat tulla korvattavaksi potilasvakuutuksesta. Korvauksen edellytyksenä on potilasvahinkolautakunnan käytännössä kuitenkin, että keisarileikkaus olisi tilanteessa ollut lääketieteellisesti perusteltu synnytystapa, jolla komplikaatiot olisi voitu välttää.
Synnytyksistä aiheutuu suhteellisen runsaasti ilmoituksia ja kanteluita paitsi potilasvakuutukseen, myös muille terveydenhuoltoa valvoville viranomaisille (Terveydenhuollon oikeusturvakeskus, eduskunnan oikeusasiamies), jotka kiinnittävät huomiota paitsi synnytystavan valinnan lääketieteellisiin…
Kirjaudu sisään
Pääset lukemaan artikkelin, kun kirjaudut sisään Fimnet-tunnuksillasi. Kirjautuminen pysyy voimassa, jos et erikseen kirjaudu ulos sivulta laitteellasi. Jos luet lehteä yhteisessä käytössä olevalla koneella, muista myös kirjautua ulos sivustolta.
Lääkärilehti on Lääkäriliiton jäsenetu. Jos sinulla ei vielä ole jäsenen Fimnet-tunnuksia tai olet unohtanut salasanasi, hanki ne tästä.



