Näyttöön perustuva lääketiede ja toipumisorientaatio ovat yhdistettävissä mielenterveyspalveluissa toimiviksi työmalleiksi. Kokemusasiantuntijoista ja mielenterveyskuntoutujien kursseista on saatu Etelä-Pohjanmaalla hyviä kokemuksia.

Asiakkaan rooli on viime vuosina muuttunut passiivisena kohteena olemisesta tiedon lähteeksi ja yhteistyökumppaniksi palvelujen kehittämisessä (1). Asiakaskokemuksen hyödyntäminen edellyttää asiakkaiden oman elämän asiantuntijuuden arvostamista (2). Asiakaslähtöiset palvelut ja niiden arvo määrittyvät asiakkaiden ja palvelujen käyttäjien, ei tuotteiden tai palvelujen tuottajien näkökulmasta käsin (3).

Asiakaskokemuksen hyödyntämisen tuloksellisuudesta mielenterveyspalveluissa on jo vahvaa käytännön kokemusta ja näyttöä. Palvelujen käyttäjien osallisuuden tuleekin olla lähtökohtaisesti mukana kaikissa mielenterveyspalveluissa (4).

Toipuminen voidaan nähdä yksilöllisenä matkana, jossa asiakas ajan saatossa rakentaa itselleen tarkoituksellista elämää sairauden kanssa ja samalla sairaudesta huolimatta kohti toivoon ja itsenäisyyteen pohjautuvaa myönteistä identiteettiä (5). Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin psykiatrian toiminta-alueella asiakaskokemusta painottava toipumisorientaatio ja näyttöön perustuva lääketiede täydentävät toinen toistaan. Toipumisorientaatioon (recovery) pohjautuvassa hoitokulttuurissa korostuvat asiakkaiden lähtökohdat ja tavoitteet, toivon kulttuurin vaaliminen, vuorovaikutuksellinen ja voimavaroihin keskittyvä toimintatapa sekä kokonaisvaltainen ja yksilöllinen hoito (6).

Kokemusasiantuntijoita mielenterveystyöhön

Kansallisen mielenterveys- ja päihdesuunnitelman (2009–2015) ehdotusten mukaan kokemusasiantuntijat ja vertaistoimijat tulee ottaa mukaan mielenterveys- ja päihdetyön suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin esimerkiksi kouluttajina, palvelujen kehittäjinä, ammattilaisten työpareina, ryhmänohjaajina ja tukihenkilöinä (7,8).

Kokemusasiantuntijakoulutus käynnistyi Etelä-Pohjanmaalla vuonna 2010. Koulutuksessa hyödynnettiin opetuksellista lähestymistapaa, jonka on todettu muuttavan toiminnan fokusta sekä asiakkaan ja työntekijän suhdetta kuntoutumista tukevaan suuntaan (9).

Koulutus on vuoden mittainen ja opiskelupäiviä viikoittain lukukausien aikana. Kokemustemme mukaan koulutuksen pitkäkestoisuus on ollut merkittävää opiskelijoiden edistymiselle ja voimaantumiselle. Monelle opiskelijalle yhteistyö ammattilaisten kanssa ja oman elämäntarinan rakentaminen ja sen esittäminen ryhmässä on ollut vaativa, mutta samalla palkitseva kokemus (10,11).

Vuoden 2017 loppuun mennessä on valmistunut 132 koulutettua kokemusasiantuntijaa. Työsuoritteita heille kirjattiin Etelä-Pohjanmaan psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa vuonna 2017 yhteensä 1 008 ja toiminnan kustannukset olivat 47 964 euroa. Kokemusasiantuntijat työskentelevät yhteistyössä myös alueen sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelujen, oppilaitosten, kolmannen sektorin ja muiden yhteisöjen kanssa.

Kokemusasiantuntijakoulutus aloitettiin palvelujärjestelmän kehittämiseksi, mutta hyvin pian kävi ilmi, että opiskelulla oli myös opiskelijoiden omaa toipumista edistäviä vaikutuksia.

"Olen kuntotutunut työkykyiseksi kokemusasiantuntijakoulutuksen avulla, olen itse ja myös työterveyslääkäri on todennut tämän."

"Miellän itseni selviytyjäksi kokemusasiantuntijakoulutuksen myötä, vaikka vaikeaa on ollut."

"Koulutuksen ja työtehtävien kautta olen saanut itselleni uusia hyviä oivalluksia."

"Kokemusasiantuntijana olen saanut puhelun: ilman sinua en olisi enää täällä. Soittaja oli kuullut kokemusasiantuntijan elämäntarinan."

Kursseista yhteinen oppimisalusta

Voimaa arkeen -kurssit aloitettiin Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä vuonna 2014. Toiminnan kautta haluttiin tarjota mahdollisimman monelle henkilölle pääsy koulutuksellisen intervention piiriin. Taustana kurssitoiminnalle on toipumisorientaatioon pohjautuva kuntoutusmalli (12,13).

Voimaa arkeen on yhteinen oppimisalusta palvelujen käyttäjille, heidän omaisilleen, työntekijöille ja opiskelijoille. Jokaisessa koulutuksessa kouluttajana toimii kokemusasiantuntija ja ammattilainen. Syksyn 2018 kurssien aiheina ovat muun muassa viestintä- ja mediataidot, Avaa tunnelukkosi -osiot 1 ja 2 sekä masennus ja psykoterapiat (tarkemmin www.epshp.fi/voimaa).

Opiskelun ja uuden oppimisen mahdollisuuden sekä opiskelijan roolin omaksumisen on todettu vahvistavan kuntoutujien itsetuntoa, omanarvontunnetta ja elämänhallinnan tunnetta. Yhteisopetus on lisännyt kokemustiedon arvostusta työntekijöiden ja alan opiskelijoiden koulutuksessa professionaalisen tiedon rinnalla ja sen täydentäjänä.

Kokemusasiantuntijakoulutus on nykyisin rakennettu osaksi Voimaa arkeen -kurssitoimintaa. Toiminnasta on tullut myös merkittävä osa henkilökunnan täydennyskoulutusta.

Voimaa arkeen -kursseille on osallistuttu yhteensä yli 7 800 kertaa. Vuonna 2017 kursseilla oli 3 185 osallistujaa.

Kannustimena myönteinen palaute

Monipuolinen myönteinen palaute kannustaa jatkamaan kokemustiedon ja kokemusasiantuntijuuden edistämistä. Parhaina kannustimina ovat toimineet lukuisat myönteiset potilaspalautteet muun muassa dialektisen käyttäytymisterapian työmallin mukaisista ryhmistä, joissa kokemusasiantuntijat ja psykiatrian ammattihenkilöt toimivat ryhmien vetäjinä.

Kokemusasiantuntijoiden osallistuminen palvelujen toteuttamiseen, suunnitteluun ja arviointiin asettaa haasteita ammattiauttajille ja työkäytännöille (14). Kokemusasiantuntijoiden tehtäväkuvista, salassapitomääräyksistä ja työsuhteisiin liittyvistä seikoista on sovittava tarkasti.

Potilaiden ja kuntoutujien antama palaute kokemusasiantuntijoiden kohtaamisesta on ollut myönteistä. Kokemusasiantuntijoiden työskentely yhdessä ammattilaisten kanssa on palautteen mukaan lisännyt kokemustiedon välittymistä, lisännyt vertaisuuden kokemusta ja antanut toivoa tulevaan.

Näyttöön perustuvan lääketieteen ja toipumisorientaation mukaisen hoidon työmallit ovat kokemustemme mukaan yhdistettävissä. Niiden kesken on kuitenkin tärkeää käydä vuoropuhelua erilaisten näkökulmien ja erilaisen terminologian molemminpuoliseksi ymmärtämiseksi.