5 000 brittivirkamiestä tutkittiin Sairaana työskentely lisää sydäninfarktiriskiä
Sairaana töihin tulevalla työntekijällä on kaksinkertainen riski saada sydäninfarkti verrattuna työtoveriin, jonka terveydentila on samanlainen mutta joka jää kotiin potemaan. Kaikkiaan 5000 brittivirkamiehen terveyttä ja sairauspoissaoloja selvittänyt tutkimus nostaa esiin mielenkiintoisen riskijoukon: usein johtavassa asemassa olevat miehet, jotka tunsivat olevansa ylirasittuneita tai raportoivat, ettei heidän terveydentilansa ole hyvä, mutta jotka eivät olleet päivääkään pois töistä sairauden takia kolmen vuoden aikana.
- Riippumatta tunnetuista sydäntaudin riskitekijöistä tällainen yhdistelmä ennusti itsenäisesti sydänriskiä, kertoo tutkimusta johtanut professori Mika Kivimäki Helsingin yliopistosta ja Työterveyslaitokselta.
Sairaana töihin tuleville oli tyypillistä, että he pitivät töitään vaativina ja omia vaikutusmahdollisuuksiaan töissä hyvinä.
- Minulle syntyi vaikutelma, että he pistivät kaiken likoon työtä tehdessään, Kivimäki kuvaa.
Tutkimuksessa ei selvitetty, mihin oireisiin ja sairauksiin perustui riskiryhmään kuuluvien arvio, ettei heidän terveydentilansa ole hyvä.
- Tiedossa oli vain, että miehet itse olivat sitä mieltä, etteivät ole kunnossa. Sen sijaan sellaiset sydäntaudin riskitekijät kuin tupakointi, painoindeksi tai kolesteroli olivat näillä sairaana töihin tulevilla samalla tasolla tai vähäisemmät kuin muilla, Kivimäki sanoo.
Tutkimuksen alkaessa yksikään 5000:sta tutkimusryhmään kuuluvasta ei ollut saanut sydäninfarktia.
Poikkeaa aikaisemmista tutkimustuloksista
Tutkimustulos poikkeaa aikaisempien tutkimusten tuloksista siltä osin, että johtavan aseman on aiemmin havaittu pikemminkin suojaavan infarkteilta ja sydänkuolemilta.
Sairaana töihin tulevien miesten riski saada sydäninfarkti tai kuolla sydäntautiin oli tutkimuksen mukaan kaksinkertainen verrattuna sellaisiin työtovereihin, joiden terveydentila oli samanlainen mutta joilla oli vuodessa 1-14 päivää sairauslomaa.
Mika Kivimäki etsii tutkimustulosten selitystä stressistä.
- Kyse voi olla pitkittyneestä, vuodesta toiseen katkotta jatkuneesta stressistä. Sen arvellaan erilaisten hormonireaktioiden sekä aineenvaihduntaan, autonomiseen hermostoon ja immuniteettiin liittyvien reaktioiden kautta olevan ajan mittaan haitaksi sydämelle.
Toinen selitysmalli on Kivimäen mukaan hetkellinen stressipiikki.
- Kova työnteko sairauden aikana voi aiheuttaa kuormitushuipun, joka laukaisee infarktin ihmisellä, jolla jo on diagnosoitu tai diagnosoimaton sydäntauti.
Sitä vaihtoehtoa tulokset eivät Kivimäen mukaan tue, että infarktiriski johtuisi vain täydellisestä piittaamattomuudesta omasta terveydestä.
Kivimäki muistuttaa, että sairaana töihin tulevat olivat varsin pieni ryhmä, eli noin 6 % tutkituista.
Työterveyslaitoksen sekä Helsingin ja Lontoon yliopistojen yhteistutkimus julkaistiin vastikään American Journal of Public Health -lehdessä.
Tutkimuksessa seurattiin 5 000 brittivirkamiehen sairauspoissaoloja kolme vuotta ja infarkteja ja sydänkuolemia yhdeksän vuotta.
