Aatto Prihti: Husissa tarvitaan uusia rakenteellisia ratkaisuja

Husin suurin ongelma on koko ajan kasvavien paineiden ja kuntien rahoitusmahdollisuuksien sovittaminen yhteen tavalla, joka ei missään olosuhteissa vaaranna hyvää hoitoa, määrittelee kauppatieteiden tohtori Aatto Prihti, joka keväällä valittiin Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin hallituksen puheenjohtajaksi.

Hänen mukaansa Husissa tarvitaankin uusia rakenteellisia ratkaisuja, joista ensimmäinen on Hyks-sairaanhoitoalueen perustaminen.

- Olemme tilanteessa, joka pakottaa miettimään monia uusia rakenteita. Jos siinä ei onnistuta, kuntien rahapula johtaa siihen, että tulevaisuus on pelkkää palvelun huonontamista.

Prihtin mukaan terveydenhuollossa on tähän asti otettu pakollisia kustannussäästöjä pitkälti ihmisten selkänahasta, koska terveydenhuollon organisaatiot ovat olleet liian kankeita rakenteellisiin uudistuksiin. Enää sillä linjalla ei voida jatkaa, sillä ihmiset palavat loppuun. Siksi on ryhdyttävä arvioimaan, mitä voidaan tehdä toisin. Se on mahdollista esimerkiksi uuden teknologian avulla.

Vanhaan ei voida palata

- Me kaikki haluamme säilyttää hyvinvointiyhteiskunnan, mutta menopaineet ovat nyt erittäin suuret ikääntymisen mutta myös esimerkiksi palkkauksen vuoksi, Prihti sanoo ja viittaa niin terveydenhuollon kuin sosiaalitoimen ja opetusalankin korkeaan koulutukseen mutta suhteellisen matalaan palkkatasoon.

Kasvavien menojen ja lisärahoituksen yhtälö toimi hänen mukaansa aikaisemmin hyvin niin, että menojen kasvaessa vain nostettiin veroastetta. Nyt aika on kuitenkin muuttunut: globalisaation ja Kiina-ilmiön myötä veroastetta ei voida enää nostaa, vaan sitä on laskettava. Verotuksen harmonisointi EU-tasolla taas on vienyt "vanhat hyvät verotuskohteet", alkoholin, tupakan ja autot, joita ei enää voida verottaa vapaasti, koska autonsa ja juotavansa voi käydä ostamassa oman maan ulkopuoleltakin.

- Tämä on aiheuttanut koko julkisella puolella uuden tilanteen: vaikka bruttokansantuote kasvaa, julkiset tulot eivät enää kasvakaan samassa suhteessa, Prihti toteaa.

Vanhaan ei hänen mukaansa voida palata, joten on pakko sopeuttaa rakenteet, ja terveydenhuolto on niin suuri alue, että sen uudelleen järjestäminen on aivan välttämätöntä.

Prihti uskoo, että jos mitään ei tehdä, puolet Suomen kunnista ajautuu nykymenolla konkurssiin lähivuosina. Kyseessä ei siis suinkaan ole pelkästään Husin ongelma, mutta Hus on sairaanhoitopiireistä suurin ja uudelleenjärjestelyjen tarve on valtava.

Enemmän yhteistyötä Helsingin seudulle

Maltillisen kustannuskehityksen varmistamiseksi Husissa on Prihtin mukaan tehtävä uusia rakenteellisia ratkaisuja, joilla karsitaan päällekkäisyyksiä.

Hän muistuttaa, että kaikesta kritiikistä huolimatta Husin kehitys on ollut erittäin hyvää 2000-luvun alkupuolella: kustannukset ovat kasvaneet paljon vähemmän kuin muissa sairaanhoitopiireissä, jos kohta lähtötasokin oli paljon korkeampi.

- Nyt kustannukset kuitenkin lähtevät taas kasvamaan, ellei uusia rakenteellisia ratkaisuja tehdä, ja sitä kuntien on ihan mahdotonta rahoittaa, kun otetaan vielä huomioon tulossa oleva tavattoman suuri investointiohjelma, hän sanoo viitaten Husin valtaviin rakennus- ja peruskorjaussuunnitelmiin.

Ensimmäinen uusista rakenteellisista ratkaisuista on Husin Helsingin sairaalat, Jorvin ja Peijaksen kattava Hyks-sairaanhoitoalue, josta tulisi oma tulosyksikkönsä. Hyks-alue kattaa toiminnallisesti ja taloudellisesti noin 80 prosenttia Husin palvelutuotannosta.

Husin jäsenkuntien on määrä ilmoittaa syyskuun loppuun mennessä, hyväksyvätkö ne Hyks-aluetta koskevat suunnitelmat. Sairaanhoitoalueen toiminta pyritään käynnistämään ensi vuoden alusta.

Käytännössä Hyks-sairaanhoitoalue merkitsisi mm. nykyisten raja-aitojen purkamista alueen sairaaloiden väliltä niin, että potilaita voitaisiin esimerkiksi siirtää leikattavaksi Hyksin Helsingin sairaaloiden, Peijaksen ja Jorvin sairaaloiden kesken sen mukaan, missä on väljintä.

- Sen avulla voidaan katsoa, minkä verran yhteiskäyttömahdollisuutta on Helsingin sairaaloiden, Peijaksen ja Jorvin kesken, että tyhjä kapasiteetti saataisiin käyttöön ja vältyttäisiin turhilta uusilta investoinneilta. Nykytilanteessahan investoinneista tulee helposti päällekkäisiä, pahimmillaan kolmeenkin paikkaan, Prihti sanoo.

- Husissa on suunnitteilla - jos mitään organisatorisia muutoksia ei tehdä - miljardia euroa hipova investointiohjelma kymmenen vuoden kuluessa, ja se menee yli kuntien mahdollisuuksien. Sen takia joudumme tutkimaan kaikki mahdollisuudet hyödyntää yhteistyötä, Prihti toteaa.

Meilahden alueen laajojen rakennus- ja korjaushankkeiden lisäksi ohjelmassa on suuria hankkeita myös esimerkiksi Peijaksessa ja Jorvissa.

Valtiolla omat suunnitelmansa

Suurten päätösten tekoa Husin alueella kuitenkin vaikeuttaa se, että samaan aikaan myös valtion puolella mietitään valtakunnallisia ratkaisuja terveydenhuoltoalueista ja terveyspiireistä.

- Valtion puolellahan suunnitellaan näitä uudenlaisia alueita, joissa perusterveydenhuolto ja ensimmäisen asteen erikoissairaanhoito olisivat yhdessä ja hyvin vaativa erikoissairaanhoito erikseen. Uusi teknologiahan on oikeastaan tehnyt perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon rajapinnasta vähän sellaisen veteen piirretyn viivan, Prihti sanoo.

Sosiaali- ja terveysministeriössä suunnittelu on kuitenkin vielä kesken eikä Husissa toistaiseksi tiedetä, mitä suunnitelmat tarkoittavat Husin alueella.

- Vaihtoehtoja on paljon ja ratkaisut vaikuttavat Husiin aika tavalla. Rajantarkistuksia varmaan tulee, Prihti toteaa.

- Pyrimme keskustelemaan ministeriöiden kanssa, jotta olisimme linjassa sieltä tulevien uudistusten kanssa ja voisimme edetä tasatahtia. Hyks-sairaanhoitoalue voisi olla eräänlainen pioneeri.

Valtion ratkaisut vaikuttavat myös Husin investointiohjelmaan. Prihtin mukaan investointisuunnitelmat joudutaan vielä käymään todella huolellisesti läpi ja kaikki vaihtoehdot otetaan pohdintaan.

Pääkaupunkiseudun kunnat ovat esimerkiksi ehdottaneet, että investointisuunnitelmia arvioimaan käytettäisiin ulkomaista asiantuntijaa.

- Näin varmaan joiltain osin tehdäänkin ja silloin lähivuosien suunnitelmiin voi tietysti tulla muutoksia, Prihti sanoo.

Harkita voisi hänen mukaansa sellaistakin vaihtoehtoa, että rakennuttajana joissain kohteissa olisikin kiinteistösijoittaja, jolta Hus vuokraisi tilat.

Budjettikeskusteluihin jo keväällä

Sitran yliasiamiehen ja Helsingin kauppakorkeakoulun kanslerin tehtävistä eläkkeelle jääneen Aatto Prihtin tausta on yritys- ja yliopistomaailmassa. Hän on aikaisemmin työskennellyt mm. Orionin pääjohtajana, Helsingin kauppakorkeakoulussa ja Helsingin yliopistossa.

Hus on kuuluisa ikuisuusongelmistaan: rahoitusvaikeuksista, budjetin ylityksistä ja kuntien alibudjetoinnista. Mistä niissä on kyse?

- Budjetointi on ihan oikeastikin suhteellisen vaikeata sellaisessa valtavan suuressa kompleksissa kuin Hus, jossa on ihmisistä kysymys, Aatto Prihti huomauttaa.

- Tänä vuonna keskustelut kuntien kanssa on aloitettu jo keväällä, jotta asioista voitaisiin keskustella rauhassa ja että saisimme myös Husin puolella aikaa ottaa huomioon kunnilta tulevia vaatimuksia, hän sanoo.

Vaikeaa on hänen mukaansa esimerkiksi hinnoittelu, johon ei vielä ole parhaita mahdollisia menetelmiä. Vaikka hinnoittelujärjestelmää on mietitty Husissa pitkään, ei suuria muutoksia voida tehdä nopeasti.

- Lähtökohtana on edelleen tietynlainen kokonaiskustannusajattelu, joka yritysmaailmassa alkoi jäädä sivuun jo 1960-luvulla. On vielä pitkä matka tarkempiin hinnoitteluperusteisiin, jolloin voidaan eksaktimmin neuvotella myös omistajien kanssa.

Husin koko pääsi yllättämään

Husissa aloitettuaan Prihti on kiertänyt ja kiertää edelleen "taloa" tutustumassa eri sairaaloihin ja tapaamassa Husin väkeä.

- Ihan rehellisesti on myönnettävä, että Husin koko pääsi vähän yllättämään, vaikka tiesinkin talon suureksi.

Kierrokselta on myönteisiä vaikutelmia:

- Lääkärien osaaminen on erittäin korkeatasoista ja hoitohenkilökunnan "ihmisosaaminen" erityisen hyvällä tasolla.

Prihti korostaa potilaan näkökulmaa: painopisteen kääntämistä entistä enemmän potilaaseen ja hoitoketjuun.

- Vanhaan aikaan terveydenhuollossa ei ajateltu potilaan läpikulkua organisaatiossa. Lääkärit leikkasivat, hoitajat hoitivat ja jossain vaiheessa potilas poistui kotiinsa.

Nyt päämääränä on ikään kuin kulkea potilaan mukana, nähdä hoitoketju eräänlaisena palveluprosessina. Prihtin mukaan terveydenhuoltoon onkin omaksuttavissa paljon uutta ajattelua huippuhyvistä palveluorganisaatioista.

- Hoitoprosessi on "ajateltava" alusta loppuun niin pitkälle, ettei hoito jäisi puolitiehen ja potilas palaisi takaisin prosessiin päästyään sieltä jo pois.

Niin lääkäreillä kuin hoitajilla on silloin prosessissa oma roolinsa erikoisosaajina, mutta muuten kyseessä on ikään kuin yhden asian liike potilaan hyväksi.