Pääkirjoitus Suom Lääkäril 2023;78:e38888, www.laakarilehti.fi/e38888

Hoitotakuu lipeää – vai eikö sittenkään?

Pekka Nykänen

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella tehtiin lokakuussa mahtavaa työtä. Erikoissairaanhoitoon jonotti syyskuussa 15 654 potilasta. Lokakuussa enää 1 137.

Onnittelut.

Keski-Suomessa oli tammikuussa yli 180 vuorokautta odottaneita 2 077. Lokakuussa 11 328.

Surkeaa menoa. Miten kuuden kuukauden hoitotakuusta on voitu livetä noin pahasti?

Tiedot selviävät Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n kuukausittaisista tilastoista (1).

Paitsi että ne ovat vääriä.

Sosiaali- ja terveysministeriö viestitti vuoden alussa julkisuuteen, että hyvinvointialueilla ”alkaa uusi aika tiedolla johtaen” (2).

Laki velvoitti alueet keräämään tietoja palveluiden saatavuudesta, vaikuttavuudesta ja kustannuksista. Yhdessä sote-tiedon toissijaisen käytön kanssa oli saatu ennennäkemätön pohja tiedolla johtamiselle, STM hehkutti.

Väliotsikko vielä kertoi, ettei tiedolla johtamisen tarvitse olla vaikeaa.

Ei se olekaan. THL:n tilastoja on helppo lukea.

Laitos on rakentanut raportoinnin, jossa erikoissairaanhoidon jonoja voi tutkia uskomattoman monesta kulmasta. Kuukausittain, alueittain, erikoisaloittain ja esimerkiksi lähetteen käsittelyajan mukaan.

Halusimme Lääkäriliitossa selvittää, mitä erikoissairaanhoidon jonoille on tapahtunut.

Tulokset olivat huolestuttavia. Suurella osalla alueista yli kuusi kuukautta jonottaneiden osuus kaikista jonottajista oli tammikuusta lokakuuhun kasvanut – osalla suorastaan dramaattisesti. Pienentynyt osuus oli vain Kainuussa ja Kymenlaaksossa.

Uutisen aihe!

Sitten alkoivat ongelmat.

Luvuissa iski silmään omituisuuksia. Oli vaikea uskoa, että Pohjois-Pohjanmaalla olisi hoidettu jonot kuntoon yhdessä kuukaudessa. Tai että Keski-Suomi olisi mennyt noin rajusti mäkeen.

Tilasto ei kuitenkaan antanut viitteitä, että luvut olisivat epäluotettavia.

Tarvittiin yhteydenotto THL:ään.

Selvisi, että alueilla on ollut vaikeuksia tietojen toimittamisessa. Pohjois-Pohjanmaalta puuttui lokakuun tiedoista niin sanottu entinen sairaanhoitopiiri kokonaan. Touko-heinäkuun välillä oli ollut myös puutteita. Raahe puuttui tilastoista toukokuusta alkaen kokonaan, ja jo huhtikuu oli virheellinen.

Keski-Suomessa oli vastaavia puutteita.

Kun THL ei tietoja systemaattisesti tarkista, aggregoiduilla tasoilla virheet jäävät piiloon. THL kyllä avaa niitä tilaston etusivulla (3), mutta suurten tekstimassojen seasta lauseita ei ole helppo huomata. Eivätkä ne auta, jos menee tietoihin suoraan.

Tiedolla johtaminen on hyödytöntä, jos tiedot ovat vääriä. Alueiden on otettava itseään niskasta kiinni. Tiedot on toimitettava oikein ja ajoissa, muuten sote on kestämättömällä pohjalla. Vain ajantasainen ja laadukas tieto ohjaa voimavarat sinne, missä vaikuttavuus on suurin.

Lopuksi otsikon kysymykseen. Onko hoitotakuu erikoissairaanhoidossa livennyt?

Siltä valitettavasti näyttää. Yli kuusi kuukautta odottaneiden osuus on tämän vuoden aikana noussut, samoin hoitoa odottavien määrä.

Mutta uutista tästä ei uskalla tehdä, ennen kuin tiedot ovat oikein.

Kirjoittaja

Pekka Nykänen vastaava päätoimittaja


Kirjallisuutta
1
https://sampo.thl.fi/pivot/prod/fi/eshjono/perus2hva/fact_eshjono_perus2hva
2
https://stm.fi/-//16650278/hyvinvointialueiden-uusi-aika-alkaa-tiedolla-johtaen
3
https://thl.fi/fi/tilastot-ja-data/tilastot-aiheittain/terveyspalvelut/hoitoonpaasy-erikoissairaanhoidossa
Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat