Seniorilääkäreillä on merkittävä asema nuorten kollegoidensa mielenkiinnon säilyttämisessä terveyskeskustyötä kohtaan. Kyseenalainen osuutensa on niilläkin kuntien luottamusmiehillä, jotka ohjaavat tutortoimintaan korvamerkityn koulutus-EVO:n muiden kulujen kattamiseen.

- Ei nuori sukupolvi suostu työskentelemään olosuhteissa, joissa heitetään mereen ja katsotaan kuinka siellä kellutaan, sanoo yleislääketieteen dosentti, Kuopion yliopiston kliininen opettaja ja KYS:n yleislääketieteen yksikön vs. ylilääkäri Pekka Mäntyselkä.

Jos paikalliset olosuhteet ovat vaikeat, Mäntyselkä sanoo ymmärtävänsä hyvin, että opiskelijoiden ohjaukselle ei liikene aikaa.

Suurimmassa osassa terveyskeskuksia lääkäritilanne on kuitenkin hyvä. Osa niistä on tehnyt erillisen sopimuksen oman erityisvastuualueensa lääketieteellisen tiedekunnan ja yleislääketieteen yksikön kanssa opetusterveyskeskuksena toimimisesta.

Tämän myötä perusterveydenhuollon lisäkoulutusvaihetta suorittavalle lääkärille on osoitettu niissä koulutuksesta vastaava lääkäri. Henkilökohtaiselle ohjaukselle tutorlääkärin kanssa on varattu kaksi tuntia viikoittain. Mäntyselän mukaan sopimusterveyskeskukset hoitavatkin leiviskänsä pääsääntöisesti hyvin.

Mäntyselkä arvioi, että seniorilääkäreille koulutus-EVO:ssa korvamerkityn korvauksen päätyminen muuhun käyttöön on kuitenkin suhteellisen yleistä.

- Ohjauksesta korvattava summa vaihtelee, mutta se on noin 300 euroa per ohjattava. Jos sitä ei saa tutor-lääkäri, se menee kunnassa muualle. Näin ei edistetä tutortoiminnan jatkuvuutta, Mäntyselkä sanoo.

"Kantaa voi ottaa aina"

Asikkalan terveyskeskus tunnetaan Päijät-Hämeessä hyvänä esimerkkinä toimivasta terveyskeskuksesta. Kaikkien kuuden väestövastuulääkärin virat ovat olleet täytettyinä 15 vuoden ajan.

Väestövastuuta on 1 500-1 900 asukkaan verran. Viime vuoteen asti lääkärit hoitivat potilaansa myös vuodeosastolla.

Kun oma pesä on kunnossa, aika riittää ohjaukseenkin, sanoo päijäthämäläisen peruspalvelukeskus Oivan ylilääkärin tehtävästä hiljattain osa-aikaeläkkeelle jäänyt aluekouluttaja

Eino Luostarinen

.

- Tämä nuorten kollegojen ohjaaminen on meillä yhdessä sovittu asia ja kaikki lääkärit ovat samassa juonessa mukana. Nuorille lääkäreille halutaan antaa ilmapiiri, jossa jokaiselta voi ja uskaltaa kysyä.

Vastavalmistunut lääketieteen lisensiaatti Eino Luostarinen sai pitkälle kantavaa oppia Imatran aluesairaalassa vuonna 1974. Sisätautien ylilääkäri

Antti Itkonen

sanoi tuolloin, että pahinta mitä toiselle kollegalle voi tehdä, on sanoa konsultaatiopyyntöön, "tee mitä vain, mutta älä lähetä potilasta tänne."

- Se tarkoittaa, että ei se ole kollegan uralle ainakaan hyväksi, jos häntä ei yritä päästää pälkähästä, Luostarinen tulkitsee 35 vuotta myöhemmin.

Sitä Luostarinen ei kiistä, etteikö jatkuva oven käyminen kesken oman potilastyön häiritsisi.

- Ajankäyttö on iso ongelma, mutta sille ei vain voi mitään. Se on siedettävä.

"Jaa tietoa, älä opeta"

Asikkalassa viikoittaisesta tapaamiskerrasta on pyritty pitämään kiinni. Luostarisen mukaan se ei kuitenkaan riitä, vaan tapaamisen lisäksi konsultaatiomahdollisuuden on oltava jatkuva, myös päivystysaikana ja käytännössä kaikilta työpaikan lääkäreiltä.

Ohjauksen aiheuttamaa häiriötä omassa potilastyössä voi vähentää suunnittelemalla ja järjestelmällä tapaamisia etukäteen. Luostarinen kertoo, että hänellä on tapana vilkaista potilaslistoja etukäteen sillä silmällä, olisiko siellä jotain tyypillistä tapausta näytettäväksi nuoremmalle kollegalle.

Ohjaus ei kuitenkaan edellytä pelkkää ajanhallintaa. Luostarinen huomauttaa, että senioreiden tulisi myös pitää omat kliiniset taidot ajan tasalla: lukea kiinnostavia artikkeleita ja käydä koulutuksessa. Esimerkiksi Asikkalan ja neljän muun päijäthämäläisen kunnan peruspalvelukeskus Oivan neljä päivittäisen työn ohjaajalääkäriä on osallistunut Pirkanmaan sairaanhoitopiirin yleislääketieteen vastuualueen järjestämille lääkärikouluttajan valmiuksia lisääville kursseille.

Ohjauksessa myös seniorilla on mahdollisuus uuden oppimiseen.

- Nuorilla on viimeisin ja varmasti myös fiksumpi lääketieteellinen tieto muistissaan.

Oppiminen vaatii seniorilta kuitenkin tasavertaisen asennoitumisen nuorempaansa kohtaan. Luostarinen neuvoo, että yläpuolelta omien viisauksiensa lateleminen on virhe.

- Ennemmin sitä sanoo, että näin minä olen tätä työtä tehnyt ja ihan kohtuullisesti tässä on pärjätty.