Aivohalvauspotilaiden kuntoutuksessa on ikäsyrjintää
Aivohalvauspotilaiden kuntoutuksessa on vakavia puutteita osassa maata. Akuutin vaiheen hoitoon on viime vuosina panostettu kiitettävästi, mutta potilaiden jatkokuntoutuksessa on suuria eroja eri puolilla Suomea.
Professori, Aivohalvaus- ja dysfasialiiton puheenjohtaja Juhani Sivenius Kuopion yliopistollisesta sairaalasta kritisoi sairaanhoitopiirejä muun muassa epätasa-arvoisesta potilaskohtelusta.
- Sitä, onko kuntoutus kaikkien AVH-potilaiden ulottuvilla, ei ole perusteellisesti selvitetty. Oma kokemukseni ja kollegakeskustelut kertovat, että tehokkaaseen ja moniammatilliseen kuntoutukseen pääsevät työikäiset tai työelämässä vielä olevat.
Yli 65-vuotiaan on Siveniuksen mukaan usein hyvin vaikea päästä monipuoliseen kuntoutukseen.
- Vaikutelmana myös on, että vähäosaisten ja niiden, jotka eivät ole tottuneet vaatimaan, saattaa olla vaikea päästä hyvin toimivaan kuntoutukseen.
Suunnitelmallisuus puuttuu
Ikä ei kuitenkaan vähennä kuntoutuksesta saatavaa hyötyä. Siveniuksen mukaan potilas kuin potilas tarvitsisi intensiivistä ja kokopäiväistä kuntoutusta, kuten fysioterapiaa, ja jotkut myös puhe- ja toimintaterapiaa. Myös neuropsykologinen tutkimus ja kuntoutus kuuluisi hyvän kuntoutusyksikön toimintaan.
- Usein potilaat päätyvät terveyskeskukseen, jossa kuntoutushenkilöstöä on liian vähän ja mahdollisuudet kuntouttavan hoitotyön omaksumiseen vähäiset. Käsitykseni on, että AVH-potilaiden kuntoutuskäytäntö toimii valtakunnassa pitkälti sattumanvaraisesti ja ilman sanottavaa suunnitelmallisuutta, Sivenius suomii.
Suomesta löytyy kuitenkin sairaanhoitopiirejä, joissa on hyvin toimiva neurologinen kuntoutusosasto. Sivenius toivoisikin jokaiseen piiriin kuntoutusosastoa, joka toimisi kiinteässä yhteistyössä AVH-potilaita hoitavan osaston kanssa.
- Toinen mahdollisuus on ostaa kuntoutuspalvelut aivohalvauspotilaiden kuntoutukseen perehtyneeltä kuntoutussairaalalta.
Käypä hoito -suositus valmistui
Aivoverenkiertohäiriöihin, kuten aivoinfarktiin ja aivoverenvuotoon, sairastuu vuosittain peräti 14 000 ihmistä. AVH-sairaudet ovat kolmanneksi kallein sairausryhmä heti mielenterveyden häiriöiden ja dementian jälkeen.
Aivoverenkiertohäiriöistä aiheutuu vuosittain noin 800 miljoonan euron kustannukset. Pelkästään aivoinfarktin vuoksi menetetään enemmän laadukkaita elinvuosia kuin minkään muun sairauden takia.
Aivoinfarktin ehkäisystä, akuuttihoidosta ja kuntoutuksesta on valmistunut juuri Käypä hoito -suositus. Lisäksi Aivohalvaus- ja dysfasialiitto aloittaa ensi vuonna nelivuotisen tutkimushankkeen, joka keskittyy akuuttihoidon jälkeisten kuntoutuskäytäntöjen selvittämiseen Suomessa ja hyvän kuntoutuskäytännön luomiseen Käypä hoito -suositusten pohjalta.
