Lehti 20-21: Ajan­kohtai­sta 20-21/2007 vsk 62 s. 2014 - 2015

Akateemisten ay-taistoon astuu kokenut kehäkettu Matti Viljanen on jo saanut Akavan liittojen enemmistön taakseen

Ulla Järvi

Akavan liittokokous kokoontuu ensi viikon tiistaina valitsemaan keskusliitolle uuden puheenjohtajan.

Uuden Insinööriliiton puheenjohtaja

Matti Viljanen

on jo saanut taakseen yli puolet liittokokouksen äänistä. Äänienemmistö varmistui, kun vaa`ankieliasemassa ollut Akavan Erityisalat ry. päätti viime viikolla asettua Viljasen taakse. Liitto on kulttuurin, hallinnon ja hyvinvoinnin esimies- ja asiantuntijatehtävissä toimivien etujärjestö, jossa on noin 20 000 jäsentä.

- On tärkeää, että puheenjohtajaksi valitaan kokenut ja neuvotteluissa rutinoitunut ihminen, jolla on iskukyky kunnossa. Opetteluun ei ole mahdollisuutta, sillä aikaa uuden tehtävän aloittamisen ja syksyn neuvottelukierroksen välillä on todella vähän, sanoo Akavan Erityisalat ry:n puheenjohtaja

Jorma Rihto

.

Kaikkein ratkaisevimmaksi jäsenliitoksi puheenjohtajavaalissa osoittautui jälleen opettajien ammattijärjestö OAJ. Sen johto asettui ehdokkaat haastateltuaan tukemaan Matti Viljasta. Samassa yhteydessä myös Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia ilmoitti tukevansa Viljasta.

Perusteluina todettiin yhteistuumin, että "Viljasella on kokemuksensa ja työmarkkinaosaamisensa puolesta parhaat edellytykset johtaa keskusjärjestöä, lujittaa sen yhtenäisyyttä sekä puolustaa koulutettujen palkansaajien asemaa".

OAJ:n puheenjohtaja Erkki Kangasniemi ei kuitenkaan lataa hirveästi paineita uuden puheenjohtajan harteille syksyn neuvottelukierrokselle.

- Toki keskusjärjestölläkin on roolinsa, jos sitä halutaan, mutta kyllä liittojen ja liittojohtajien rooli on aina suurempi liittokohtaisella kierroksella, Kangasniemi sanoo.

Samaa mieltä on Lääkäriliiton toiminnanjohtaja

Heikki Pälve

, joka muistuttaa, ettei mitään suuria kolmikantauudistuksia ole tulossa.

- Tämä kierros ei siis näyttäisi olevan mikään Akavan puheenjohtajan kiirastuli - pikemminkin päinvastoin, Pälve sanoo.

- Silti puheenjohtajavaihdos tuo aina omat riskinsä. Kokemus tuo ilman muuta turvaa, Kangasniemi ehättää huomauttamaan.

- Kun TUPO-ovi sulkeutui, lähtökohdat neuvotteluihin ovat haasteelliset, ja liittokierrosta ehkä pyritään ohjailemaan jopa valtiovallan taholta. Jäsenliitot tarvitsevat tuekseen asioissa sisällä olevaa keskusjärjestöjohtajaa; nyt ei ole oikea aika ryhtyä "opiskelemaan työmarkkinavaikuttajaksi", painottaa OAJ:n liittokokousedustaja

Anne Kolehmainen

.

Lääkäriliitto odottaa kuuntelevaa johtajaa

Lääkäriliiton oman ehdokkaan, liiton ex-puheenjohtaja, ylilääkäri

Kati Myllymäen

jääminen Matti Viljasen taakse oli luonnollisesti pettymys Myllymäen tukijoille.

Myllymäen ja Matti Viljasen lisäksi ehdolle asettautuivat Ekonomiliiton neuvottelujohtaja

Sture Fjäder

ja Tekniikan akateemisten toiminnanjohtaja

Heikki Kauppi

.

Ottamatta sen kummemmin kantaa Matti Viljasen persoonaan, Lääkäriliiton puheenjohtaja

Olli Meretoja

pitää Akavan puheenjohtajalle oleellisena jäsenliittojen kuuntelemista ja hyvää yhteiskuntatuntemusta.

- Puheenjohtaja profiloi liki puolta miljoonaa akavalaista jäsentä kolmikantaneuvotteluissa. Hänen ay-kokemuksensa on tärkeä ja se auttaa hänen menestymistään vaativassa työssä, Meretoja sanoo.

Millainen mies on Viljanen?

Viimeviikkoisessa Satakunnan Kansan Sunnuntai-liitteessä vitsaillaan, että "porilainen perusinsinööri on niin kumma epeli, että kelpaa korkeakoulutetun Akavan moottoriksi".

Totta, 57-vuotias Matti Viljanen ei ole ehkä perus-perusinsinööri.

Viljanen on Uuden Insinööriliiton ja Ylempien Toimihenkilöiden Neuvottelujärjestön puheenjohtaja. Tässä luottamustoimessa hän on joutunut nyt keskiöön julkiseksi roihahtaneessa riidassa työehdoista STTK:laisen Toimihenkilöunionin kanssa.

Kun Matti Viljasta kiitetään, häntä kehutaan ennen kaikkea vahvaksi edunvalvojaksi ja kokeneeksi "työmarkkinaosaajaksi". Hän on myös vuosien varrella lausunut julkisuudessa kohtuullisen räväköitä ja yleisinhimillisiä kannanottoja työelämästä, työssä jaksamisesta ja oikeudenmukaisuudesta.

Näistä samoista asioista hän on kerännyt myös moitteita. Kaikki insinöörit eivät ole aina vilpittömän ihastuneita puheenjohtajansa kannanottoihin. Muun muassa viime presidentinvaalien aikaan insinöörejä erosi liitosta, koska he katsoivat Viljasen asettuneen liian selkeästi

Tarja Halosen

taakse.

"Lääkärikin tarvitsee insinööriä"

Matti Viljanen pääsee Akavan puheenjohtajaksi noustessaan tuuliselle paikalle. Ajolähtötilanteessa ovat olleet puheenjohtajat jo ennen Risto Piekkaakin.

Viljasen etuna on kuitenkin Piekkaan nähden kaunopuheisuus. Muistellaanpa esimerkiksi, mitä Viljanen sanoi vuosituhannen alussa Suomen Lääkärilehden haastattelussa.

- Lääkärikin tarvitsee joka päivä insinöörin luovuuden aikaansaannoksia. Ihmiskehon toimintojen tutkimiseen ja valvomiseen kehitellyt laitteet ovat lääkärien, kemistien, fyysikkojen ja insinöörien yhteistyön tulosta. Tämänkaltaisen toista ammattikuntaa arvostavan yhteistyön hedelmät voivat vielä luoda uuden suunnan suomalaiselle huipputeknologialle.

Akava on miesten käsissä

Akavan jäsenistä 54 prosenttia on naisia. Tämä niukka enemmistö ei ole riittänyt takaamaan naisille edes yhtä varapuheenjohtajan paikkaa.

Akavan hallituksessa istuvista, vaaliliitoista valituista 11 varsinaisesta jäsenestä vain yksi on nainen. Hallitukseen vaalirenkaista valituista yhdeksästä jäsenestä neljä on naisia.

Akavan korkeimpaan johtoon nainen ei näyttänyt "kelpaavan" 2000-luvullakaan.

- Voi pitää pienenä ihmeenä, että hyvin naisvaltaiset julkisen puolen ammattiliitot, Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia ja OAJ, päätyivät tukemaan yksityissektorin edustajaa. Olisihan ehdokkaana ollut myös julkisen alan asiantuntija, joka olisi vielä tuonut sukupuolellaan uutta viritystä neuvottelupöytään, sanoo Lääkäriliiton Heikki Pälve.

Hän pitää kuitenkin käytyä "kisaa" reiluna ja avoimena.

Rihto: Tasa-arvo esille

Suomen Lääkärilehden haastattelemat Akavan liittokokousedustajat ovat sitä mieltä, ettei nais- tai mieskysymys ratkaissut sitä, kenen ehdokkaan taakse liitot asettautuivat.

- Sukupuoli ei ole ratkaiseva tekijä, vaan työn tulokset, sanoo järjestöyksikön johtaja

Anders Rusk

OAJ:stä.

Hän sanoo, että kaikki jäsenkyselyt ovat osoittaneet, että akavalaiset kaipaavat johdoltaan ennen kaikkea tuloksekasta edunvalvontaa. Sukupuoli ja oppiarvot ovat tässä pelissä toissijaisia.

Lue myös

Samaa mieltä ovat OAJ:n naispuoliset liittokokousedustajat

Anne Kolehmainen

Keski-Suomesta ja

Päivi Koppanen

Pirkanmaalta.

- Olisin toki mielelläni naisena valitsemassa naista puheenjohtajaksi, mutta Viljanen oli ehdokkaista ylivoimaisin, sanoo Päivi Koppanen.

Akavan Erityisalat ry:n puheenjohtaja Jorma Rihto on kuitenkin sitä mieltä, että tasa-arvokysymys on nostettava keskusteluun. Keskustelun paikka paikka ei silti ole tuleva liittokokous.

- Ei todellakaan näytä hyvältä, että hallinto on noin miesvaltainen järjestössä, jossa naisten osuus jäsenistöstä on kuitenkin yli puolet. Mielestäni asia on nostettava esille tulevan hallituksen kokoonpanoa sekä varapuheenjohtajia valitessa, Jorma Rihto sanoo.

Akavan julkisuuskuvassa olisi paikkaamista

Jos sukupuolikysymys on hiertänyt ilmeisen vähän akavalaisia, sitä enemmän on keskusteltu siitä, ketkä oikein ovat "akavakelpoisia". Nykyisin vähemmistöllä akavalaisista on takanaan yliopistokoulutus.

Akava on kovassa kasvuvauhdissa, ja varsinkin ammattikorkeakoulutetut työelämään tulijat kasvattavat akavalaisia jäsenliittoja. Tätä taustaa ajatellen esimerkiksi OAJ:n Päivi Koppanen pitää perusinsinööri Matti Viljasta hyvänä tulevana puheenjohtajana.

- Muun kuin yliopistokoulutuksen saaneella puheenjohtajalla on mahdollisuus laajentaa Akavasta muodostuvaa kuvaa vastaamaan paremmin todellisuutta ja tätä päivää. Viljasella on myös selviä pyrkimyksiä päästä vain kahteen keskusjärjestöön, jolloin laajeneminen tapahtuu juuri ammattikorkeakoulututkinnon suuntaan, toteaa Päivi Koppanen, itsekin ammattikorkeakoulun opettaja.

Yksi jos toinen Akavan ay-vaikuttajista ilmaisee huolensa koko Akavan nykyisestä julkisuuskuvasta ja painoarvosta.

- Tällä hetkellä Akavan näkyvyys ja vaikuttavuus keskusjärjestönä eivät vastaa sen jäsenkunnan painoarvoa työmarkkinoilla, sanoo Päivi Koppanen.

Samoilla linjoilla ovat myös Jorma Rihto ja Lääkäriliiton puheenjohtaja Olli Meretoja.

- Akavan tulee näkyä nykyistä aktiivisempana työelämän asioita käsittelevässä yhteiskunnallisessa keskustelussa, painottaa Meretoja. Ulla Järvi

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030