Älä yritä selviytyä yksin hoitovirhe-epäilystä
Hoitovirhe-epäily on lääkärille kova paikka. Apua tarvitaan juristilta, työyhteisöltä ja esimieheltä. – Pahin vaihe oli varmaan silloin, kun sain haasteen oikeuteen. Se oli pelottava ja ahdistava kokemus, ylilääkäri Pirjo Salmi sanoo.
http://www.laakarilehti.fi/pics/virhe.jpg
Hoitovirheestä epäilty lääkäri joutuu keskelle ahdistavaa prosessia, joka koettelee koko ammatti-identiteettiä. Apua tarvitaan sekä juristilta että työyhteisöltä, varsinkin esimieheltä. Virhe voi sattua kenelle tahansa, mutta valituksista ja kanteluista on uskaltauduttu puhumaan vasta aivan viime vuosina.
– Luulen, että käytännöllisesti katsoen jokaisesta lääkäristä on joskus tehty jonkinlainen valitus, sanoo inarilainen terveyskeskuslääkäri Leena Varesmaa-Korhonen.
Hän esitti Lääkäriliiton valtuuskunnassa ponnen, että kantelun tai valituksen kohteeksi joutuneille liiton jäsenille käynnistettäisiin tukitoiminta.
”Valitukset ja kantelut ovat lisääntyneet, osa aiheesta, osa aiheetta, mutta aina on ollut jokin syy, joka on käynnistänyt prosessin”, hän perusteli ponttaan.
Monet valituksen tai kantelun kohteiksi joutuneet lääkärit eivät uskalla puhua asiasta kollegojen kanssa. Etenkin pienissä työyhteisöissä tuki voikin olla vähäistä, eikä kaikilla lääkäreillä edes ole työyhteisöä.
– On aivan oleellista, että asia voitaisiin käydä työyhteisössä läpi niin, että se kantaisi positiivisesti eteenpäin. Kollegojen tuki on valtavan tärkeää, erityisesti kyse on esimiehen taidoista. Jos oma työyhteisö on hankala, tarvittaisiin joku ulkopuolinen työnohjaajana, hän sanoo.
Kolaus ammattiylpeydelle
– Hoitovirhe-epäily on tietysti aikamoinen kolaus itsetunnolle ja ammattiylpeydelle, kun on pääsääntöisesti saanut positiivista palautetta työstään. Vähän häpeällinenkin asia se on, kuvaa vanhustenhuollon ylilääkäri Pirjo Salmi Salon seudun terveyskeskuksesta.
Hän on uskaltanut puhua julkisesti omista kokemuksistaan – joutumisestaan oikeuteen syytettynä kuolemantuottamuksesta ja virkavelvollisuuden rikkomisesta, kun lonkkamurtumapotilas kuoli keuhkoemboliaan. Syytteeseen johtaneen tapahtuman aikaan Salmella oli kesäloman jälkeen yksin vastuullaan terveyskeskuksen kaksi 60-paikkaista vuodeosastoa, joiden potilaista suurin osa oli loman aikana vaihtunut.
Syyte meni nurin, mutta prosessi kesti yli kolme vuotta.
– Pahin vaihe oli varmaan silloin, kun sain haasteen oikeuteen. Se oli pelottava ja ahdistava kokemus, Pirjo Salmi sanoo.
Lääkäriliiton juristi Kati Lehtonen opastaa kantelun tai valituksen kohteeksi joutunutta ottamaan heti yhteyttä Lääkäriliiton lakimiehiin.
Lue lisää aiheesta perjantaina 15.6. ilmestyvästä Lääkärilehdestä.
Suvi Sariola
