Alkion kantasolututkimuksesta tullut poliittinen riidanaihe

- Monet kollegani eivät enää anna haastatteluja medialle kantasolututkimuksestaan. Eiväthän he uskalla puhua työstään edes kutsuilla ollessaan, puuskahtaa lontoolaisen King´s Collegen tutkija

Stephen Minger

Minger on huomannut arkuuden etenkin toisessa kotimaassaan, Yhdysvalloissa. Hän kuitenkin korostaa, ettei kysymys ole vain "yhdestä tyypistä", tarkoittaen presidentti

George W. Bushia

- Huomattava osa kansasta suhtautuu kantasolututkimukseen avoimen vihamielisesti. Kyse on tietysti valtavasta tietämättömyydestä, mutta samaan pelon juureen perustuvat myös monien poliitikkojen kannanotot ja päätökset, Minger sanoo.

Stephen Minger puhui aivojen kantasolututkimuksesta ja työnsä eettisistä ulottuvuuksista Euroscience Open Forumissa Münchenissä heinäkuussa.

Yhdysvallat kielsi jo

Kyse ei ole vain muutamien tutkijoiden työstä tai heihin kohdistuvista yhteisöllisistä paineistä. Parhaillaan Yhdysvaltojen ja Euroopan unionin päättäjät taittavat peistä koko kantasolututkimuksen tulevaisuudesta.

Yhdysvallat on kantasolututkimuksen kärkimaita, ja liittovaltion kongressi päätti pari viikkoa sitten hyväksyä kantasolututkimuksen rahoittamista helpottavan lain äänin 63-67. Jopa monet republikaanien edustajat taipuivat äänestäjiensä tahtoon ja äänestivät lain puolesta.

Presidentti Bush pysyi kuitenkin ehdottomassa kannassaan ja kaatoi lain veto-oikeudellaan, jota hän käytti ensimmäisen kerran viiteen ja puoleen vuoteen.

Euroopan unioni hyväksyi tutkimuksen rahoittamisen

Vaikka eurooppalaiset korostavat mielellään olevansa liberaalimpi maankolkka kuin Yhdysvallat, suhtautuminen alkion kantasoluihin hiertää europoliitikkojakin.

Viime viikolla EU:n kilpailukykyministerit väittelivät kiivaasti kantasolututkimuksen oikeutuksesta. Määräenemmistöpäätöksellä kilpailuministerit pääsivät sopuun siitä, että alkion kantasolututkimusta voidaan rahoittaa EU:n puiteohjelmasta.

Tähän mennessä kiistat ovat koskeneet lähinnä käytettävissä olevaa rahamäärää ja tutkimuksen painopistealueita. Kiistely on viivyttänyt uuden puiteohjelman valmistumista.

Jyrkimmät alkion kantasolututkimuksen vastustajat ovat olleet Saksa ja katolinen Puola. Myös muut katoliset maat ovat vastustavalla kannalla, mutta esimerkiksi Italiassa ja Espanjassa vastustus on viime aikoina rakoillut.

- Kovimmat paineet poliitikoille tulevat potilasjärjestöiltä. Ne ovat voimakkaita mielipidevaikuttajia nykyisin. Järjestöjen kautta kanavoituu se tuska ja hätä, jota vaikeasti sairaiden potilaiden perheet tuntevat. Perheessähän ollaan valmiita tarttumaan kaikkiin oljenkorsiinkin. Kantasolututkimukselta odotetaan paljon - ja mieluusti mahdollisimman nopeaa apua, sanoo berliiniläinen professori

Helmut Kettenmann

Kettenmann ei halua ryhtyä kotimaansa lainsäädäntöä julkisesti kritisoimaan. Sen sijaan brittiläistynyt amerikkalainen Stephen Minger on suorasukainen:

- Jotkut tutkijoistani "teloitettaisiin", jos he tekisivät kotimaassaan sitä työtä, mitä he nyt tekevät vakavien sairauksien tutkimiseksi ja hoitamiseksi, Minger sanoo tuohtuneena.

Voisiko suurella rahalla tehtävä alkion kantasolututkimus sitten muuttaa maihin, joissa tutkimukseen suhtaudutaan myönteisesti? Esimerkiksi Suomeen?

- Ei nyt sentään ihan mihin tahansa! Täytyyhän maassa olla riittävän suuri tiedeyhteisö ja infrastruktuuri, Stephen Minger vastaa.