Carola Grönhagen-Riska: Päivystystä ei voi enää enempää keskittää Helsingin seudulla

- Päivystyspisteiden määrää Helsingin seudulla ei voi enää vähentää, sillä päivystystä on jo nyt keskitetty erittäin paljon. Sen sijaan Helsingin seudulla selvitetään, voidaanko eri päivystyspisteiden työnjakoa tarkentaa, sanoo Husin sisätautien toimialajohtaja Carola Grönhagen-Riska. Husissa on juuri valmistumassa selvitys päivystystoiminnan järjestämisestä sairaanhoitopiirin alueella.

Päivystystä koskeva suunnitelma on osa terveydenhuollon alueellista yhteistyötä erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen kesken. Husin sairaanhoitoalueiden valmistelema suunnitelma on ensimmäinen laatuaan.

- Keskittämisvimma on ikään kuin jäänyt päälle Helsingin seudulla. Helsingin alueella on kuitenkin valtavan suuret päivystysalueet, joiden ongelmat ovat sisäisiä ja johtuvat ruuhkista,

Carola Grönhagen-Riska

- Päivystyskäyntien määrä nousee jopa kymmeniin tuhansiin vuodessa varsinkin yhteispäivystyksissä, joissa on sekä keskitetty terveyskeskuspäivystys että erikoissairaanhoidon päivystystä.

Käyntimäärät ovat valtavia etenkin Marian sairaalassa, jonka kolmea päivystystä isännöivät sekä Helsinki että Hus. Mariassa sijaitsevaan Husin sairaalapäivystykseen tehdään vuosittain 15 000 käyntiä, Marian keskitettyyn terveyskeskuspäivystykseen 30 000 käyntiä ja siellä sijaitsevaan Helsingin kaupungin pientraumatologian päivystykseen 17 000 päivystyskäyntiä.

Aikanaan Marian kaikki kolme päivystystä siirtyvät Meilahden alueelle rakennettavaan uuteen Yhteispäivystykseen, missä niitä isännöi yksin Helsinki. Helsingin kaupungille jää toinenkin suuri päivystyspiste, todennäköisesti nykyiselle paikalleen Malmin sairaalaan.

Husin Meilahden päivystyspoliklinikka säilyttää nykyisen asemansa seuraavana päivystysportaana.

Päivystysjärjestelyjen hankalimpaan kysymykseen - erikoissairaanhoidon ja sen päivystyksen kahtiajakoon Helsingissä Husin ja kaupungin kesken - uudessa päivystyssuunnitelmassa ei kuitenkaan puututa.

Länsi-Uuttamaata ei pakoteta

Ympäri vuorokauden toimivia erikoissairaanhoidon päivystyspisteitä on nyt koko Husin alueella yhteensä 14. Uuden suunnitelman mukaan ne kaikki säilyvät tästedeskin.

- Absoluuttiset käyntimäärät Länsi-Uudenmaan sairaalassa Tammisaaressa ovat kyllä aika pienet, mutta alueen täytyy vetää asiassa itse omat johtopäätöksensä, sanoo Carola Grönhagen-Riska.

Länsi-Uudenmaan aluetta koskevia ratkaisuja vaikeuttaa hänen mukaansa sekä ruotsin kielen erityisasema että varsinkin Tammisaaren sairaalan rooli työllistäjänä. Ratkaisut ovat poliittisesti niin hankalia, että ne jätetään mieluummin alueen kuntien tehtäviksi: "Luvut alkavat puhua puolestaan."

Päivystyssuunnitelma on valmisteltu aikana, jolloin Hyks-sairaanhoitoalueen toteutumisesta ei ollut varmuutta. Uuden sairaanhoitoalueen muodostaminen merkitsee toimintojen keskittämistä erikoisaloittain, mikä heijastuu myös päivystyksiin.

Jos, kuten on suunniteltu, esimerkiksi kirurgian päivystystä vähennettäisiin Peijaksessa, Vantaan kirurgisia päivystyspotilaita ohjattaisiin öisin Jorviin, Meilahteen tai Töölöön. Yleispäivystyksen osalta suurempia muutoksia ei sen sijaan ole suunniteltu.

Grönhagen-Riskan mukaan Hyks-sairaanhoitoalue lisää pääkaupunkiseudun asukkaiden valinnanvapautta: asukkaat voivat käyttää, mitä päivystysaluetta haluavat, valintaa rajoittaa lähinnä vaivan laatu.

Missä on järkevintä valvoa öisin?

Päivystyspisteitä ei siis suunnitella yhdistettäväksi, mutta sen sijaan tarkoitus on Grönhagen-Riskan mukaan selvittää, voiko toimintoja keskittää ja hajauttaa niin, että osa päivystyspisteistä pidettäisiin suljettuna esimerkiksi pitkinä pyhinä ja öisin.

Jos päivystyspiste suljettaisiin klo 23, sinne kuitenkin yleensä jää potilaita, joiden hoito on kesken. Henkilökunta joutuu siten olemaan töissä vielä myöhään yöhön, vaikkei uusia potilaita enää otettaisikaan vastaan.

- Järkevintä on, että ovet pidetään auki hoidonporrastuksen korkeimmilla portailla ja siellä hoidetaan öisin myös helpoimmat tapaukset. Emmehän voi sulkea päivystyspisteitä, jotka palvelevat koko Etelä-Suomea, Carola Grönhagen-Riska sanoo.

Suunnitelmaa tehtäessä kävi ilmi, että Uudellamaalla on enää yksi kunta, Kirkkonummi, joka ylläpitää ympärivuorokautista terveyskeskuspäivystystä erillään sairaalan yhteispäivystyksestä.

Helsingissä ei ole päivystyksen ylikäyttöä

Carola Grönhagen-Riskan mukaan päivystyskäyntien selvittely on nyt myös osoittanut, etteivät helsinkiläiset käytä päivystyspalveluja sen enempää kuin muutkaan:

- Kun päivystyskäyntien määrä Helsingissä suhteutetaan asukasmäärään ja väestön ikärakenteeseen, niin helsinkiläiset käyttävät päivystyspalveluja kutakuinkin samalla tavalla kuin esimerkiksi itä- ja länsiuusmaalaiset, joiden ikärakenne on samanlainen. Helsingissä ei ole sellaista valtavaa päivystyksen ylikäyttöä, josta on ollut paljon puhetta.

Sen sijaan Vantaalla ja Espoossa on otettava huomioon, että ikääntyvä väestö käyttää päivystyspalveluja selvästi enemmän kuin nuorempansa.

- Kummankin kaupungin väestö on vielä huomattavasti nuorempaa kuin Helsingissä, mutta ikääntyy tulevina vuosina tuntuvasti. Tähän on varauduttava päivystyspalveluja suunniteltaessa ja rakennettaessa, ettei tehdä liian pientä, Carola Grönhagen-Riska varoittaa.

Ruuhkia voi purkaa toimintatapoja muuttamalla

Päivystyssuunnitelmassa esitetään myös keinoja päivystyspisteiden ruuhkien purkamiseen.

- Tilojen ja henkilökunnan lisääminen ei välttämättä aina ole ainoa oikea ratkaisu, vaan on tutkittava päivystysalueiden omia prosesseja. Pitää huolehtia, että henkilökuntaa ja oheispalveluja, kuten laboratorio- ja röntgenpalveluja, on sopivasti silloin, kun niitä tarvitaan. Potilaiden saapumisessa on tietty rytmi, johon toiminnan pitäisi sopeutua. Potilasmäärät useimmiten lisääntyvät iltaa kohti, toisin kuin henkilökunnan määrä, sanoo Carola Grönhagen-Riska.

Ruuhkien analysointi Meilahden päivystyspoliklinikalla osoitti hänen mukaansa useita seikkoja, joiden korjaaminen helpottaisi tilannetta:

- Kävi esimerkiksi ilmi, että kun yön aikana tulleet potilaat olisivat aamulla valmiit röntgeniin ja muihin laajempiin tutkimuksiin, niin kaikki elektiiviset potilaat ajavatkin heidän ohitseen. Niinpä päivystyspotilaat jäävät odottamaan, ja tilanne pahenee entisestään iltapäivää myöten, kun päivystysalueelle alkaa taas tulla uusia potilaita. Tällaisen asian kuuluu olla järjestettävissä, hän sanoo.

Ruuhkia aiheuttaa myös etenkin Helsinkiä vaivaava pula akuuttiosastopaikoista, josta Hus ja Helsinki ovat vääntäneet kättä vuosia.

- Helsingin mukaan paikkoja on varattu tarpeeksi, mutta niitä kuormittavat sosiaalipuolen pitkäaikaisasiakkaat, joita ei siirretä vanhainkoteihin ja pitkäaikaispaikoille, Grönhagen-Riska sanoo.

Kipeimmät kysymykset jäivät käsittelemättä

Helsingin ja Husin välejä hiertää kaikessa kysymys Helsingin erikoissairaanhoidon kahtiajaosta, joka heijastuu myös päivystykseen. Sekä erikoissairaanhoitoa että sen päivystystä järjestävät sekä Helsinki että Hus.

Hus haluaisi koota koko erikoissairaanhoidon hoitoonsa päällekkäisyyksien ja kilpavarustelun välttämiseksi. Helsinki haluaa kuitenkin säilyttää omaa erikoissairaanhoitoaan esimerkiksi sen tähden, että pitää Husia liian kalliina. Asetelma on pysynyt samanlaisena kauan.

Kun Meilahteen rakennettava uusi Yhteispäivystys on valmis, Helsinki kasvattaa Husin mieliharmiksi siivuaan erikoissairaanhoidosta ottamalla itselleen Husin Mariassa toistaiseksi isännöimän erikoissairaanhoidon päivystyksen. Sen jälkeen ensimmäisen aallon päivystys on Helsingin alueella kokonaan kaupungin käsissä.

Carola Grönhagen-Riska myöntää, että kysymys Helsingin erikoissairaanhoidon kahtiajaosta on kipeä ja se on jäänyt ratkaisematta myös päivystyssuunnitelmaa tehtäessä.

Hänen mukaansa ilmapiiri Helsingin ja Husin välillä on pidättyväinen.

- Kunnon keskusteluun asiasta ei päästä, reviirejä varjellaan molemmin puolin.

- Sitä mukaa kuin sairaanhoito on tullut kalliimmaksi, on syntynyt köydenveto siitä, kuka hoitaa paremmin, kevyemmin ja halvemmin. Loppujen lopuksi tämä on köydenvetoa siitä, kenelle potilaiden hoito kuuluu.