Dekaani Pertti Kirkinen: Tiedekunta elää vakaata ja nousujohteista aikaa
Dekaani Pertti Kirkisen mukaan Tampereen lääketieteellinen tiedekunta elää nyt suhteellisen vakaata ja nousujohteista aikaa. Viime vuosina Tampere on kokenut suuria muutoksia, kun sisään otettujen opiskelijoiden määrä yli kaksinkertaistui kuudessa vuodessa 45 opiskelijasta yli sataan.
Kirkisen mukaan tilanne on pystytty hoitamaan tyydyttävästi: opetuksen laadullinen ja määrällinen taso ei ole laskenut. Toisaalta dekaani tekee myös selväksi, että toiminnan volyymi ei voi nykyisestä enää kasvaa ilman lisää virkoja ja laitekannan uusimista.
Kirkinen sanoo, että opetusministeriön viimeksi myöntämä rahoitus ei ollut sataprosenttisen tyydyttävä.
- Se ei ollut ihan sitä tasoa mitä laskennallisesti katsoimme tarvitsevamme.
Dekaani ei kuitenkaan tarkemmin halua määritellä vajetta.
Valtiovalta suunnitteli jopa lakkauttavansa Tampereen lääkärinkoulutuksen 1990-luvun puolivälissä. Nyt asema on vankka ja Kuopion tapaan Tampere on profiloitunut erityisesti yleislääketieteeseen.
Peruskoulutus on Tampereellakin uudistettu. Seuraavia tärkeitä kehittämiskohteita ovat Kirkisen mukaan tutkimuksen kehittämisen ja kansainvälisyyden lisäämisen ohella erikoislääkärikoulutus, erityisesti sen laadun ja sujuvuuden takaaminen.
- Yliopiston rooli erikoislääkärikoulutuksessa liittyy lähinnä tutkinnon hallinnon ja koulutuksen laadun valvontaan. Terveydenhuollon palvelujärjestelmän eli kuntien vastuulla on käytännön toteutus. Silti lääketieteellisen tiedekunnan pitää olla tiiviisti yhteistyössä mukana, Kirkinen kuvaa työnjakoa.
Tohtorikoulutus nousukiidossa
Varadekaani, farmakologian professori Eeva Moilanen vastaa tieteellisestä jatkokoulutuksesta eli väitöskirjoihin liittyvästä tutkimuksesta ja tohtorikoulutuksesta. Hän iloitsee siitä, että takavuosien mullistukset ovat takana.
- Nyt on tieteellisen jatkokoulutuksen vuoro. 1990-luvun puoliväli oli rankkojen supistusten aikaa, eikä tuolloin ollut niin paljon aikaa tohtorikoulutuksen uudistamiseen.
- Innostus tohtorikoulutuksen uudistamiseen näkyy jo. Tutkimuksessa ja tohtorikoulutuksessa on ihan selvä määrällinen ja laadullinen kasvu.
Moilasen mukaan Tampereella opiskelijoita kannustetaan lähtemään mukaan tutkimustoimintaan opintojen alusta lähtien.
- Esimerkiksi omaan ryhmääni pääsee jo ykköskurssilla, kunhan osoittaa aktiivisuutta, innostuneisuutta ja halua sitoutua pidemmäksi aikaa.
Moilanen mainitsee erityisesti PBL-opetuksen merkityksen myös tutkimukselle.
- Tampereella on menty täysimittaiseen PBL-opiskeluun ja se luo erinomaisia valmiuksia tutkimuksen tekemiselle ja tutkimussuuntautuneisuudelle.
Moilanen työskentelee myös perusopetuksessa opettajana. PBL-opiskelijoissa yhdistyy Moilasen mielestä luovuus, aktiivisuus ja kyseenalaistaminen. Hänen mukaansa metodina PBL muistuttaa tutkimista.
Sekä tutkimuksessa että PBL-metodissa nousee luetun ja olemassa olevan tiedon pohjalta tärkeä kysymys, jolloin liikutaan tunnetun ja tuntemattoman rajapinnassa. Sitten lähdetään rohkeasti etsimään kysymyksen vastausta, Moilanen sanoo.
