Eduskunnalle vielä tänä keväänä Erikoismaksuluokkaa aiotaan esittää poistettavaksi
Sosiaali- ja terveysministeriöstä on vielä tänä keväänä tulossa eduskunnalle esitys erikoismaksuluokkajärjestelmän poistamisesta. EML-järjestelmää korvaamaan ehdotetaan ns. erityispoliklinikkatoimintaa, jota sairaalan oma henkilökunta tekisi lisätyönä iltaisin ja viikonloppuisin.
Erikoismaksuluokan poistamista koskeva hallituksen esitys aiotaan antaa eduskunnalle huhtikuun loppuun mennessä. Esitys on tarkoitus sisällyttää osaksi hoidon saatavuutta koskevaa lainsäädännön uudistusta.
- Nämä molemmat perustuvat valtioneuvoston periaatepäätökseen, joka annettiin vajaat kaksi vuotta sitten. Tässä siis toimeenpannaan sitä periaatepäätöstä, sanoo hallitusneuvos Pekka Järvinen sosiaali- ja terveysministeriöstä.
- Meillä on sellainen käsitys, että erikoismaksuluokkaan katsotaan melko laajasti sisältyvän isoja ongelmia ja aika on nyt kypsä sen poistamiseen. Meidän näkemyksemme mukaan EML:n poistamisella on laaja poliittinenkin kannatus eduskunnassa, Järvinen toteaa.
KOSKISI KOKO HENKILÖKUNTAA
EML-järjestelmän tilalle kaavaillussa mallissa erityispoliklinikassa työskentelisi sairaalan oma henkilökunta, myös muut kuin lääkärit.
- He työskentelisivät iltatyönä, ja henkilökunnalle tulisi sitä kautta korkeampi palkkaus. Virkaehtosopimuksella voi sopia ehkä jotain erityiskorvauksiakin. Palkan maksaa tietysti sairaala, joka voisi periä tällaisesta toiminnasta normaalia poliklinikkatoimintaa korkeammat maksut, Järvinen sanoo.
Uusien säännösten on kaavailtu tulevan voimaan ensi vuoden alusta, mutta EML-järjestelmästä luopumiseen on tulossa siirtymäaika.
Järvisen mukaan ei ole mitään estettä sille, että EML-järjestelmän poistamisen yhteydessä mietitään sairaaloiden palkkausjärjestelmää laajemminkin.
- Palkkausjärjestelmien puolella joudutaan varmasti miettimään, pystytäänkö normaalityöhön liittämään sellaisia kannustavia elementtejä, jotka ehkä ainakin jossain määrin kompensoisivat erikoismaksuluokan poistamista, Järvinen sanoo.
Kysymys on hänen mukaansa ensi sijassa työmarkkinaosapuolten keskinäinen asia.
- Jos siinä yhteydessä ministeriö voi jollain tavalla edesauttaa sovun syntymistä, niin siihen olemme valmistautuneet. Olemme käyneet työmarkkinaosapuolten kanssa keskusteluja ja olemme valmiit käymään niitä jatkossakin.
Sairaalat saisivat periä potilasmaksuina hoidon todelliset kustannukset. Tavallista vapaammalla maksujen määrittelyllä toiminta halutaan tehdä sairaalalle houkuttelevaksi. Erityispoliklinikalla perittäviä maksuja ei otettaisi huomioon vuotuisessa maksukatossa.
Erityispoliklinikkatoiminnan käynnistämisestä alueen sairaaloissa päättää paikallinen sairaanhoitopiiri.
KORVAAVAA JÄRJESTELMÄÄ VAIKEAKEHITTÄÄ
- Erikoismaksuluokka on erikoissairaanhoidon puolella potilaan ainoa mahdollisuus valita lääkärinsä, ja esitys merkitsee tämän mahdollisuuden menettämistä, kommentoi ministeriön kaavailuja Lääkäriliiton neuvottelupäällikkö Mikko Kangas.
Kangas hämmästelee suunnitelmaa, jossa EML-järjestelmää ollaan hävittämässä tasa-arvon nojalla, mutta tilalle ollaan luomassa järjestelmää, jossa potilas saa hoidon maksamalla ei ainoastaan nykyisiä lakisääteisiä maksuja, vaan hoidon todelliset kustannukset.
- Erikoismaksuluokkaan on väitetty liittyvän epäkohtia, mutta väitteitä ei ole koskaan pystytty todentamaan, hän toteaa.
Lääkäriliitto ja Kunnallinen työmarkkinalaitos ovat ministeriön aloitteesta neuvotelleet mahdollisuudesta kehittää EML-järjestelmän tilalle jonkinlainen kannustava palkkauselementti. Kankaan mukaan korvaavan järjestelmän rakentaminen on kuitenkin erittäin vaikeaa, koska EML-palkkiot jakautuvat sairaalalääkäreille hyvin epätasaisesti.
Lääkäreille maksettavat erikoismaksuluokkapalkkiot vaihtelevat välillä 0-10 000 euroa kuukaudessa. Oikeus erikoismaksuluokan potilaisiin on 35 prosentilla sairaalalääkäreistä, mutta palkkauksellisesti suuri merkitys EML-palkkioilla on Kankaan mukaan noin 500 lääkärille.
Erikoismaksuluokkaa on käsitelty vuosien mittaan useissa erilaisissa työryhmissä. Eduskunta puntaroi EML-kysymystä viimeksi toistakymmentä vuotta sitten erikoissairaanhoitolain yhteydessä.
- Silloin asiasta äänestettiin, ja selvästi yli sata kansanedustajaa oli järjestelmän säilyttämisen kannalla, Kangas kertoo.
VIIMEISETKIN SILMÄLÄÄKÄRIT LÄHTEVÄT
- Jos järjestelmä nyt poistetaan suurella riidalla ja lääkärikunnan tahdon vastaisesti, on vaarana, että sairaaloista poistuvat kokonaan lääkärit tietyiltä erikoisaloilta, kuten silmätaudeilta ja ortopediasta. Nämä ovat ne kaksi erikoisalaa, jotka käyttävät EML-järjestelmää eniten, Kangas huomauttaa.
Hänen mielestään kompensoivasta mallista onkin edelleen jatkettava neuvotteluja työmarkkinalaitoksen ja ministeriön kanssa.
Ministeriön nyt kaavaileman erityispoliklinikkajärjestelmän suurimpana ongelmana Kangas pitää sitä, että normaalin työpäivän aikana tehtävästä työstä tarjotaan korvaukseksi mallia, joka pidentäisi työpäivää ja lisäisi työmäärää.
Ministeriön mallissa henkilökunnan työ erityispoliklinikassa olisi myös työaikalain alaista.
- Työ erityispoliklinikassa laskettaisiin siten työajaksi. Ne lääkärit, joilla on EML-potilaita, kolkuttelevat lisätyökattoja usein jo muutenkin pelkästään erikoisalansa takia, Kangas huomauttaa.
