Eduskunnassa lääkäriys ohittaa joskus jopa puoluerajat Lääkäriys antaa kansanedustajalle ulottuvuuksia yhteiskuntaan
Vitsailut eduskunnan "lääkäripuolueesta" eivät ole kokonaan tuulesta temmattuja. Lääkäri-kansanedustajille keskustelu yli puoluerajojen on luontevampaa kuin monille muille. Tänä vuonna eduskuntaan on pyrkimässä 45 lääkäriä.
Eduskunnassa istuu parhaillaan 9 lääkäriä. Neljä vuotta sitten eduskuntaan valittu
Sinikka Mönkäre
siirtyi Raha-automaattiyhdistyksen johtoon ja siten pois eduskunnasta.- Kyllä lääkäriys on meitä yhdistävä tekijä, sanoo Vasemmistoliiton kansanedustaja
Pentti Tiusanen
.Puoluerajat saattavat ylittyä kysymyksissä, joissa lääkäri-kansanedustaja katsoo päätettävää asiaa oman koulutuksensa ja työnsä tuoman vakaumuksen ja etiikan pohjalta.
- Selkeästi esimerkiksi ajokyvyn arviointi ja ilmoitusvelvollisuus oli asia, jossa eduskunnan lääkärit olivat samaa mieltä ja vastustivat lakiesitystä. Yhteisrintama ei esitystä kumonnut, mutta lääkäreille kyse oli periaatteesta.
Tiusasen mielestä lääkärin akateemisesta koulutuksesta on eduskuntatyössä sekä hyötyä että haittaa. Ympäristövaliokunnan puheenjohtajana Tiusanen näkee hyötyjä luonnontieteellisestä koulutuksestaan, ja istuntosalissakin monet päätökset koskevat suoraan ihmisen terveyttä ja hyvinvointia.
- Joskus meitä lääkäreitä vaivaa tietynlainen "besserwisser"-asenne, joka voi muiden silmissä näyttää jopa snobbailulta. Samoin saatamme heittäytyä huomaamatta keskusteluihin, joissa käytetään terminologiaa, joka on edustajatovereille aivan outo, tunnustaa Pentti Tiusanen.
Lääkäri kohtaa joskus kateutta
Kokoomuksen listalta jatkokaudelle pyrkivä kansanedustaja, plastiikkakirurgi
Sirpa Asko-Seljavaara
uskoo, että hänelle lääkärin ammatti on ollut hyödyksi eduskunnassa.- Jos minulla ei olisi juuri lääkärin koulutusta, en olisi varmasti ymmärtänyt hoitotakuulainsäädäntöä niin syvällisesti kuin nyt ymmärrän.
Asko-Seljavaaran mielestä lääkärit eivät halua tulla julkisuuteen kevyin perustein, vaan pysyvät asiassa ja nojautuvat faktoihin.
Jos lääkäriydestä kansanedustajan työssä on etsittävä jotakin negatiivista, niin se on juorulehdistön satunnainen ilkeään sävyyn kirjoittelu. Se johtuu Asko-Seljavaaran mielestä siitä, että lääkäreille ollaan usein kateellisia.
- Joskus tietysti edustajakollegat valittelevat lääkärille vaivojaan, mutta se ei ole niin vakavaa, Asko-Seljavaara hymyilee.
Myös ruotsalaisen kansanpuolueen kansanedustaja
Pehr Löv
on asettunut uudelleen ehdolle eduskuntaan. Hän kertoo nähneensä lääkärin työssä perheiden ongelmia, ja käytännön työkokemus on auttanut lainsäädäntötyössä ja esimerkiksi lausuntojen tekemisessä lakien valmisteluvaiheessa.Löv kertoo saaneensa kuulla edustajakollegoilta kommentteja siitä, että lääkärit puolustavat omaa ammattikuntaansa.
- Olen vastannut siihen, että on kaikkien ihmisten etu, jos lääkärit voivat hyvin. Silloin he jaksavat hoitaa myös potilaita paremmin.
Rahaa palaa kampanjointiin
Vaalibudjetti omasta kukkarosta ja tukijoilta
Eduskuntavaalikampanjointi on nykyisin kallista puuhaa lehti- ja tv-mainoksineen, kampanjamateriaaleineen ja vaalikiertueineen.
Kansanedustajat joutuvat nykyisin ilmoittamaan oikeusministeriölle vaalirahoituksena. Jokainen yli 1 700 euron lahjoitus on ilmoitettava. Ilmoitusten perusteella tiedetään, että viime kerralla eduskuntaan pääsi jo 10 000 euron budjetilla. Tämä tosin edellytti useimmiten näkyvien ja vetovoimaisten ehdokkaiden mukanaoloa saman puolueen listoilla vaalipiirissä. Yleensä kansanedustajien budjetit liikkuivat 10 000-30 000 euron välillä.
Lääkäriliiton puheenjohtaja
Olli Meretoja
sanoo, että lääkärin on syytä noudattaa esimerkiksi yrityselämän rahallisen tuen suhteen samanlaista varovaisuutta kuin lääkärin työssään. Paluu julkiseen virkaan voi odottaa, joten välien on oltava läpinäkyvät.- Eduskuntavaalikampanja ei muodosta poikkeusta. Jos jokin asia herättää omassa mielessä kysymyksen, että "onkohan tämä sopivaa?", on parasta hankkiutua siitä eroon, Meretoja toteaa.
Suomen Lääkärilehden haastattelemat lääkäri-ehdokkaat kertovat vaihtelevasti omista budjeteistaan ja niiden lähteistä.
- Omasta kukkarosta rahat tulevat, kertoo
Anu Niemi
.Kaija Hartiala kehuu "loistavaa tukiryhmäänsä", joka osaltaan huolehtii ehdokkaansa näkymisestä ja kampanjoinnista.
Minerva Krohnin mukaan kansanedustajaksi pyrkivän lääkärin on vaikea saada julkisuutta. Keskustelunavauksia ja kannanottoja voi yrittää tehdä, mutta ne eivät välttämättä mene julkisuudessa läpi. 17 000 euron vaalibudjettinsa Krohn on koonnut omista, äidin, isän ja sisarten säästöistä.
Kampanjabudjettiaan
Sirpa Asko-Seljavaara
ei suostu paljastamaan, mutta kertoo sen olevan puolet edellisvaaleissa käytetystä. Valtalehden mainokset maksavat eniten.Pehr Lövin vaalibudjetti on noin 30 000 euroa, josta omaa rahaa 2 000-5 000 euroa. Loput tulevat seminaareista sekä yrittäjiltä, elinkeinoelämältä ja puolueen paikallisosastolta.
- Rahan takia lääkäri ei tähän ryhdy, Anu Niemi toteaa. Kansanedustajan palkka ei pärjää kokeneen lääkärin ansioille.
Kansanedustajaehdokkaat aikovat olla lääkäreitä eduskunnassakin
Eduskunnan ovia kolkuttelee joukko innostuneita lääkäreitä, joista moni on jo hankkinut kokemusta joko valtakunnan tai kotikunnan politiikasta.
Helsingin kaupunginvaltuuston 2. varapuheenjohtaja, terveyskeskuslääkäri
Minerva Krohn
(vihreät) uskoo lääkärin työstä olevan hyötyä kansanedustajan työssä, sillä politiikassa tarvitaan lääkärin työssä vaadittavaa taitoa omaksua faktat ja tehdä niiden pohjalta päätös.Tätä kykyä korostavat muutkin ehdokkaat.
- Yhteiskunnallisessa päätöksenteossa on paljolti samoja elementtejä kuin lääkärin työssäkin. Ajattelun on edettävä anamneesin ja diagnoosin kautta hoitovaihtoehtojen pohtimiseen ja sitten ratkaisuun. Ongelmanratkaisukeskeistä ajattelua eduskunnassakin kaivataan, pohtii turkulainen kokoomuksen kansanedustajaehdokas
Kaija Hartiala
.Hartiala päätyi lastenlääkärin uralta kunnallispolitiikan kautta Turun apulaiskaupunginjohtajaksi. Kokemus on opettanut nopeitakin ratkaisuja tekevälle lääkärille, että yhteiskunnassa päätöksenteko on hidasta, jopa uuvuttavan hidasta. Saman hän uskoo koskevan eduskuntaa, mutta lääkärit voivat myös käyttää osaamistaan byrokratian vähentämiseksi tai tuloksellisuuden parantamiseksi.
- Lääkäri on harjaantunut myös siihen, että jos päätös ei ole oikea, kootaan uusia faktoja ja tehdään uusi, parempi päätös. Lääkärin työssä ihmistuntemus ja kyky kuunnella kehittyvät, huomauttaa Minerva Krohn.
Lääkäri näkee elämän koko kirjon
Lääkäriehdokkaat eivät allekirjoita väitettä, että akateemisesti koulutettuina ja hyvätuloisina he eivät välttämättä ymmärrä suomalaisten arkea.
- Teen itse töitä kuntoutuspotilaiden parissa ja siinä hommassa näkee suomalaisen elämän kirjon laidasta laitaan. Vuosien varrella terveyskeskuslääkärinä huomasi, ettei pystykään lääketieteen keinoin auttamaan ihmisiä riittävän hyvin. Tarvitaan muitakin keinoja, sanoo keskustalainen Anu Niemi Kontiolahdelta Pohjois-Karjalasta.
Anu Niemi ja Kaija Hartiala toivovat, että eduskunnassa lääkärit voisivat olla osaltaan jarruttamassa medikalisaation etenemistä.
- Nyt elämän ilmiöitä lääketieteellistetään, vaikka vastuuta pitäisi ottaa aivan muilla sektoreilla. Käytännössä se näkyy vaikka siinä innossa, jossa pitkäaikaistyöttömien tulevaisuus yritetään sysätä terveydenhuollon ratkaistavaksi, vaikka heidän todelliset ongelmansa ovat aivan muualla, Anu Niemi sanoo.
Myös lausuntoautomaatiksi tuomittu lääkäriys kummastuttaa.
- Kun viranomaiset vaativat lääkäriä kirjoittamaan lausuntoa koulutien vaarallisuudesta, koska lähellä liikuskelevat sudet pelottavat lapsia, niin eikö tässä lääkäri ole aivan väärä asiantuntija? hymähtää Niemi. Ulla Järvi Tanja Hannus Anu Niemi (vasemmalla) ja Kaija Hartiala uskovat, että lääkärin työssä harjaantunut ihmisten ja yhteiskunnan tuntemus auttaa eduskuntatyössä.
