Eduskunnassa lääkäriys ohittaa joskus puoluerajat

Vitsailut eduskunnan ”lääkäripuolueesta” eivät ole täysin tuulesta temmattuja. Lääkäri-kansanedustajille keskustelu yli puoluerajojen on tavallista luontevampaa.

Eduskunnassa istuu parhaillaan 9 lääkäriä. Neljä vuotta sitten eduskuntaan valittu Sinikka Mönkäre siirtyi Raha-automaattiyhdistyksen johtoon ja siten pois eduskunnasta.

– Kyllä lääkäriys on meitä yhdistävä tekijä, sanoo Vasemmistoliiton kansanedustaja Pentti Tiusanen.

Puoluerajat saattavat ylittyä kysymyksissä, joissa lääkäri-kansanedustaja katsoo päätettävää asiaa oman koulutuksensa ja työnsä tuoman vakaumuksen ja etiikan pohjalta.

– Selkeästi esimerkiksi ajokyvyn arviointi ja ilmoitusvelvollisuus oli asia, jossa eduskunnan lääkärit olivat samaa mieltä ja vastustivat lakiesitystä. Yhteisrintama ei esitystä kumonnut, mutta lääkäreille kyse oli periaatteesta.

Tiusasen mielestä lääkärin akateemisesta koulutuksesta on eduskuntatyössä sekä hyötyä että haittaa. Ympäristövaliokunnan puheenjohtajana Tiusanen näkee hyötyjä luonnontieteellisestä koulutuksestaan, ja istuntosalissakin monet päätökset koskevat suoraan ihmisen terveyttä ja hyvinvointia.

– Joskus meitä lääkäreitä vaivaa tietynlainen ”besserwisser”-asenne, joka voi muiden silmissä näyttää jopa snobbailulta. Samoin saatamme heittäytyä huomaamatta keskusteluihin, joissa käytetään terminologiaa, joka on edustajatovereille aivan outo, tunnustaa Pentti Tiusanen.

Lääkäri kohtaa joskus kateutta

Kokoomuksen listalta jatkokaudelle pyrkivä kansanedustaja, plastiikkakirurgi Sirpa Asko-Seljavaara uskoo, että hänelle lääkärin ammatti on ollut hyödyksi eduskunnassa.

– Jos minulla ei olisi juuri lääkärin koulutusta, en olisi varmasti ymmärtänyt hoitotakuulainsäädäntöä niin syvällisesti kuin nyt ymmärrän.

Asko-Seljavaaran mielestä lääkärit eivät halua tulla julkisuuteen kevyin perustein, vaan pysyvät asiassa ja nojautuvat faktoihin.

Jos lääkäriydestä kansanedustajan työssä on etsittävä jotakin negatiivista, niin se on juorulehdistön satunnainen ilkeään sävyyn kirjoittelu. Se johtuu Asko-Seljavaaran mielestä siitä, että lääkäreille ollaan usein kateellisia.

– Joskus tietysti edustajakollegat valittelevat lääkärille vaivojaan, mutta se ei ole niin vakavaa, Asko-Seljavaara hymyilee.

Myös ruotsalaisen kansanpuolueen kansanedustaja Pehr Löv on asettunut uudelleen ehdolle eduskuntaan. Hän kertoo nähneensä lääkärin työssä perheiden ongelmia, ja käytännön työkokemus on auttanut lainsäädäntötyössä ja esimerkiksi lausuntojen tekemisessä lakien valmisteluvaiheessa.

Löv kertoo saaneensa kuulla edustajakollegoilta kommentteja siitä, että lääkärit puolustavat omaa ammattikuntaansa.

– Olen vastannut siihen, että on kaikkien ihmisten etu, jos lääkärit voivat hyvin. Silloin he jaksavat hoitaa myös potilaita paremmin.

Rahaa palaa kampanjointiin

Ilmoitusten perusteella tiedetään, että viime kerralla eduskuntaan pääsi jo 10 000 euron kampanjabudjetilla. Tämä tosin edellytti useimmiten näkyvien ja vetovoimaisten ehdokkaiden mukanaoloa saman puolueen listoilla. Yleensä kansanedustajin budjetit liikkuivat 10 000–30 000 euron välillä.

Lääkäriliiton puheenjohtaja Olli Meretoja sanoo, että lääkärin on syytä noudattaa esimerkiksi yrityselämän rahallisen tuen suhteen samanlaista varovaisuutta kuin lääkärin työssään.

Suomen Lääkärilehden haastattelemat lääkäri-ehdokkaat kertovat vaihtelevasti omista budjeteistaan ja niiden lähteistä.

– Omasta kukkarosta rahat tulevat, kertoo Anu Niemi.

Kaija Hartiala kehuu ”loistavaa tukiryhmäänsä”, joka osaltaan huolehtii ehdokkaansa näkymisestä ja kampanjoinnista.

Minerva Krohnin mukaan kansanedustajaksi pyrkivän lääkärin on vaikea saada julkisuutta. Keskustelunavauksia ja kannanottoja voi yrittää tehdä, mutta ne eivät välttämättä mene julkisuudessa läpi. 17 000 euron vaalibudjettinsa Krohn on koonnut omista, äidin, isän ja sisarten säästöistä.

Kampanjabudjettiaan Sirpa Asko-Seljavaara ei suostu paljastamaan, mutta kertoo sen olevan puolet edellisvaaleissa käytetystä. Valtalehden mainokset maksavat eniten.

Pehr Lövin vaalibudjetti on noin 30 000 euroa, josta omaa rahaa 2 000–5 000 euroa. Loput tulevat seminaareista sekä yrittäjiltä, elinkeinoelämältä ja puolueen paikallisosastolta.

– Rahan takia lääkäri ei tähän ryhdy, Anu Niemi toteaa. Kansanedustajan palkka ei pärjää kokeneen lääkärin ansioille.

Ulla Järvi
Tanja Hannus Lue lisää aiheesta 2.2. ilmestyvästä Lääkärilehdestä.