Ensi vuoden budjetissa lisää voimavaroja hoitoon ja hoivaan STM:n budjetti kasvaa kaikkein voimakkaimmin
Valtion ensi vuoden budjetin kookkain menoerä on sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala, joka haukkaa neljännesosan 39,4 miljardin euron kakusta.
STM:n pääluokan menot olisivat ensi vuonna 11,2 miljardia euroa, jossa on kasvua tähän vuoteen verrattuna noin 12 prosenttia. Kasvu johtuu suurimmalta osin Kelan rahoituksen uudistamisesta. Valtiovarainministeriö ja STM olivat tänä vuonna suhteellisen yksimielisiä budjettiraamista, joten VTM esittää "vain" seitsemän miljoonan euron leikkauksia STM:n esitykseen. Rahaministeriön leikkuri on iskenyt lähinnä ministeriön ja Stakesin toimintamenoihin; tasa-arvolain toteuttamista valvovien sekä lapsiasiamiehen toimiston virkamiesten määriin.
Peruspalveluministeri Liisa Hyssälä ehätti jo kiittämään budjetin myönteisimpänä asiana omaishoitajien aseman parantumista. Omaishoitajan alin hoitopalkkio nousee 67 euroa kuukaudessa eli 300 euroon. Lisäksi saattohoitotilanteissa omaishoitajan jääminen pois töistä turvataan vähintään 600 euron kuukausikorvauksella. Hyssälä toivookin kuntien tarjoavan tätä uutta mahdollisuutta kuolevan omaisille.
Uudet järjestelyt ja hankkeet vievät varoja
Sosiaali- ja terveysministeriön esityksessä suurimmat määrärahojen lisäykset ensi vuonna johtuvat miljardin euron arvonlisäveron tilityksen poistamisesta sairausvakuutus- ja kansaneläkerahastoon sekä valtiotyönantajan sosiaaliturvamaksun alentamisesta ja valtionosuuksien lisäämisestä. Toimeentuloturvamenojen indeksitarkistukset lisäävät valtion menoja noin 46,3 miljoonaa euroa.
Suurin osa määrärahoista käytetään entiseen tapaan kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuuteen, eläkkeisiin, lapsilisiin ja sairausvakuutukseen.
STM on muun muassa kansallisen terveydenhuollon hankkeen ja sosiaalialan kehittämishankkeen osana käynnistänyt useita hankkeita, jotka auttavat kuntia tuottamaan tavoitteiden mukaiset sosiaali- ja terveyspalvelut asukkailleen. Kuntien valtionosuuksien lisäyksestä 73 miljoonaa euroa liittyy Kansallisen terveydenhuollon hankkeen mukaiseen kuntien terveydenhuoltojärjestelmien kehittämiseen sekä Sosiaalialan kehittämishankkeeseen sisältyvään sosiaalipalvelujärjestelmän kehittämiseen.
30 miljoonaa euroa käytettäisiin kansallista terveydenhuollon hanketta tukeviin kehittämishankkeisiin. 25,2 miljoonaa euroa kohdennettaisiin sosiaalialan kehittämishankkeen ja Alkoholiohjelman toimeenpanoon liittyviin hankkeisiin.
Sairausvakuutuksen rahoitus uudistuu
Sairausvakuutuksen rahoitus uudistetaan ensi vuoden alusta. Sairausvakuutusrahaston kautta tapahtuva rahoitus jaetaan kahteen eri osaan, sairaanhoitovakuutuksen rahoitukseen ja työtulovakuutuksen rahoitukseen. Valtio rahoittaa sairaanhoitovakuutukseen kuuluvat EU -maihin maksettavat sairaanhoitokorvaukset.
Työtulovakuutus rahoitetaan työnantajien, palkansaajien, yrittäjien ja valtion osuuksilla.
Työtulovakuutuksen menot arvioidaan ministeriön vuoden 2006 talousarvioesityksessä 1,8 miljardiksi euroksi ja sairaanhoitovakuutuksen menot noin 2 miljardiksi euroksi.
Vakuutetuille maksettavien sairausvakuutuskorvauksien arvioidaan nousevan kaikkiaan noin 3,8 miljardiin euroon vuonna 2006 (vuonna 2005 3,6 miljardia euroa). Merkittävin kasvu aiheutuu sairauspäivä- ja vanhempainrahamenojen noususta.
Lääkekorvausjärjestelmää uudistetaan alentamalla tukkuhintoja. Koska potilaalle aiheutuvat kustannusvaikutukset pyritään säilyttämään ennallaan, muutetaan uudistuksen yhteydessä myös lääkkeistä maksettavaa korvausprosenttia. Lisäksi korvattaisiin annosjakelusta aiheutuvia kustannuksia. Uudistukset alentavat lääkekorvausmenoja 70 miljoonaa euroa ja valtionosuutta lääkekorvauksiin noin 35 miljoonaa euroa.
