Hedelmöityshoitolaki ei karkottanutkaan luovuttajia

Pelot luovuttajakadosta osoittautuivat turhiksi Väestöliiton spermapankissa Helsingissä. Luovuttajia on nyt enemmän kuin lakia odoteltaessa. Lauantaina voimaan tulevassa hedelmöityshoitolaissa on kuitenkin vielä tulkinnanvaraisia kohtia.

http://www.laakarilehti.fi/pics/hedelmoitys.jpg

Pelot luovuttajakadosta osoittautuivat turhiksi Väestöliiton spermapankissa Helsingissä. Luovuttajia on päinvastoin nyt enemmän kuin lakia odoteltaessa. Lauantaina voimaan tulevassa hedelmöityshoitolaissa on kuitenkin vielä tulkinnanvaraisia kohtia.

Uuden lain mukaan hedelmöityshoidon tuloksena syntyneellä lapsella on oikeus tietää sukusolujen luovuttajan henkilöllisyys. Muutoksen pelättiin säikäyttävän ainakin siittiöiden luovuttajat ja tyrehdyttävän hoidot luovutetuilla sukusoluilla. Tilanne näyttää kuitenkin odotettua paremmalta.

– Olemme iloisesti yllättyneitä. Spermapankkiin tuli kesällä selvästi aikaisempaa enemmän luovuttajaehdokkaita, kertoo ylilääkäri Anne-Maria Suikkari Väestöliiton Helsingin lapsettomuusklinikalta.

– Minusta on hienoa, että nämä miehet haluavat auttaa. Heitä ei häiritse, että he rekisteröityvät ja lapsi voi saada heidän henkilöllisyytensä tietoonsa, kunhan heillä ei ole mitään isyys- tai elatusvelvollisuutta.

Uuteen lakiin on nyt ensimmäistä kertaa kirjattu, ettei siittiöiden luovuttajaa voida vahvistaa lapsen isäksi, ellei hän ole nimenomaisesti suostunut siihen.

Suomalaiset lapsettomuushoitoja antavat klinikat ostavat Väestöliiton spermapankista noin puolet spermasta, jota tarvitaan hoitoon lahjoitussiittiöillä. Loput hankitaan tanskalaisesta spermapankista.

Hedelmöityshoidoista valtaosa, 97 %, tehdään pariskunnan omilla sukusoluilla.

Vain joka viides läpäisee seulan

Suikkari kuitenkin muistuttaa, että laatuvaatimusten takia vain noin joka viides luovuttajaehdokas voidaan lopulta hyväksyä luovuttajaksi. Luovutetuilla siittiöillä on lisäksi puolen vuoden karenssiaika infektioiden varalta, joten ne ovat käytettävissä vasta ensi keväänä.

Uuden lain mukaan saman luovuttajan sukusoluja saa käyttää enintään viidelle hoitoa saavalle.

– Jos kaikki menee hyvin, uskon, että luovutussoluja riittää suurelle osalle tarvitsijoista, mutta se riippuu tietysti kysynnästä, Suikkari arvioi.

Väestöliiton Helsingin klinikalla on tänä vuonna ollut myös hiukan enemmän munasolun lahjoittajia kuin hiljaisena viime vuonna. Myös moni heistä on kertonut havahtuneensa auttamaan jonkun läheisensä vaikean lapsettomuusongelman takia.

– Lisäksi monet munasolujen luovuttajat, joiden soluista saatuja alkioita klinikalla on pakastettuna, ovat valmiita rekisteröitymään, kuten uusi laki edellyttää. Näitäkin alkioita voidaan käyttää syyskuun alun jälkeen, Suikkari sanoo.

Väestöliiton Turun klinikalla munasolujen luovutus on jatkunut ennallaan. Luovutuksia tehdään vuosittain 10–20. Sen sijaan spermanluovuttajat on viime syksystä lähtien ohjattu Turun yliopiston spermapankkiin tai Väestöliiton spermapankkiin Helsinkiin.

Väestöliiton Tampereen klinikalla munasolujen luovutus sen sijaan on vähentynyt.

– Munasolujen luovuttajista on ollut koko ajan pulaa ennen tätä lakiakin. Meillä on nyt todella huono tilanne. Jonossa on ainakin 30 pariskuntaa eikä jono ole hevin liikahtanut, sanoo ylilääkäri Eero Varila.

Klinikalla neuvotaankin luovutettuja soluja tarvitsevia ottamaan yhteyttä klinikoihin eri puolilla maata ja varautumaan siihen, että hoitoa voi joutua hakemaan ulkomailtakin.

– Jotkut asiakkaistamme ovatkin hakeutuneet Viroon. Siellä luovuttajia on ja Viron lain mukaan soluja saa luovuttaa vain anonyymisti, Varila huomauttaa.

Epätietoisuus hoitojen jatkumisesta ahdistaa

Turun yliopiston spermapankkiin on tänä kesänä tullut aiempaa enemmän yhteydenottoja ja luovuttajien määrään odotetaankin hiukan lisäystä.

– Tätä ennen ”lain uhka” on ollut näkyvissä useita vuosia, ja luovuttajia on ollut niukasti, kertoo vastaava lääkäri Varpu Jokimaa TYKS:n Naistenklinikalta.

Hän uskoo, että uusien luovuttajien ilmaantuminen johtuu keskustelusta, joka paikallisessa mediassa on käyty hedelmöityshoitolaista. Jokimaa pelkääkin luovuttajien määrän hiipuvan uudelleen, kun keskustelu laista päättyy.

– Luovutetuilla siittiöillä tehtyihin hoitoihin tulee väistämättä muodostumaan jono. Pariskunnat ovat hyvin ahdistuneita, koska ovat epätietoisia hoitojen saatavuudesta. On selvää, että reproduktiomatkailu suuntautuu jatkossa Suomesta ulospäin, hän arvioi.

Hedelmöityshoitoja luovutetuilla munasoluilla TYKS:ssa ei tehdä, kuten ei yleensäkään julkisella sektorilla.

HUS ei enää osta lahjoitussoluja

HUS:n Naistenklinikassa sen sijaan hoidetaan syyskuun alusta lähtien vain pariskuntia, joiden hoidossa voidaan käyttää heidän omia sukusolujaan.

– Lahjamunasoluja emme ole koskaan käyttäneetkään. Lahjasiittiöt on tähän saakka ostettu Väestöliitosta, mutta nyt hoidot päättyvät toistaiseksi. Meillä on paljon rajoituksia hoitoihin muutenkin ja pitkät jonot. Meidän toimintaamme säätelee pitkälle hoitotakuu, toteaa professori Aila Tiitinen.

Uuden lain mukaan hedelmöityshoidoissa ei saa syyskuun alun jälkeen käyttää sellaisia pakastettuja alkioita, jotka on saatu aikaan anonyymin luovuttajan sukusoluista.

Klinikoilla ei kuitenkaan aiota kiirehtiä hävittämään alkioita.

Suvi Sariola

Lue koko artikkeli ja potilaan näkökulma asiaan perjantaina 31.8. ilmestyvästä Lääkärilehdestä.