Helsingin lääkärit hämmästyivät linjausta kongressimatkoista

Lääkärit ovat hämmästyneitä Helsingin apulaiskaupunginjohtajan Paula Kokkosen linjauksesta lääketeollisuuden sponsoroimien kongressimatkojen suhteen. Kaupungin lääkärit eivät ole järin vakuuttuneita, että Helsingiltä liikenisi rahaa täydennyskoulutukseen.

- Mistään muusta ei ole ollut kysymys enkä ole ottanut kantaa mihinkään muuhun kuin virkamatkoihin. Minusta ei ole soveliasta, että virkamatkoja kustantavat sivulliset, kommentoi sosiaali- ja terveystoimen apulaiskaupunginjohtaja Paula Kokkonen.

Kohu alkoi Kokkosen päätöksestä jättää hyväksymättä matkamääräysesitys, jolla kaupungin lääkäri olisi lähetetty virkamatkalle kardiologikongressiin Yhdysvaltoihin. Esityksen mukaan terveyskeskus olisi maksanut kaikki kustannukset lukuun ottamatta kongressimaksua, jonka olisi maksanut lääketehdas.

- Jos mennään virkamatkalle, työnantaja maksaa kustannukset. Kyseessä ei ole Helsingin virkamatka, jos joku muu maksaa kustannuksia, Kokkonen linjaa.

Kaupungin sisäisten ohjeiden mukaan virkamatkat Eurooppaan hyväksyy terveyskeskuksen toimitusjohtaja ja Euroopan ulkopuolelle apulaiskaupunginjohtaja.

Kun apulaiskaupunginjohtaja Kokkonen ilmoitti linjauksestaan terveyskeskuksen toimitusjohtajalle Matti Toivolalle, tämä teki vastaavan päätöksen Euroopan virkamatkojen osalta.

Paula Kokkonen korostaa ottaneensa kantaa vain ja ainoastaan virkamatkoihin, ei kieltäneensä lääkäreitä käymästä lääketeollisuuden koulutustilaisuuksissa.

Lääkärit pahoillaan

Monet Helsingin kaupungin lääkärit ovat olleet linjauksesta hämmästyneitä ja pahoillaan. Kokkonen huomauttaa kuitenkin saaneensa itse päätöksestään positiivista palautetta.

Lääkärit eivät usko Helsingin kaupungin taloudellisiin mahdollisuuksiin kustantaa koulutusta ulkomailla, eihän kaupungilla ole ollut rahaa tähänkään asti.

- Lääkärit ovat huolissaan, miten pystyvät ylläpitämään ammattitaitoaan, sanoo Helsingin terveyskeskuksen akavalaisten pääluottamusmies, osastonlääkäri Seija Ginström.

- Lisäksi tämä on Helsingin työnantajaimagon kannalta hyvin huonoa mainetta, joka entisestään hankaloittaa Helsingin asemaa pääkaupunkiseudun kireässä kilpailussa lääkärityövoimasta, Seija Ginström harmittelee.

Paula Kokkosen mukaan Helsingin terveysviraston matkamäärärahat on tänä vuonna kolminkertaistettu viime vuoteen nähden.

Helsingin imagoa työnantajana Kokkonen kommentoi muistuttamalla matkamäärärahojen lisäämisestä ja työnantajien nykyisestä täydennyskoulutusvelvollisuudesta, joka on huomattavasti tiukempi kuin aikaisemmin. Hän muistuttaa myös, että vielä melko uuden Rohto-keskuksen tehtävänä on huolehtia lääketehtaista riippumattoman informaation jakamisesta lääkäreille.

- Kehottaisin katsomaan, miten muualla maailmassa suhtaudutaan siihen, että lääketehtaat maksavat virkamatkojen kustannuksia. Ei se ole tätä päivää, Paula Kokkonen sanoo.

- Motiivinani on ollut, ettei Helsingin terveyskeskuksen lääkärien tarvitsisi pelätä lahjussyytteitä eikä skandaalikirjoituksia tai -paljastuksia, Kokkonen lisää.

Seija Ginströmin mukaan lääkäreitä ihmetyttää, miksi hyvin toimivia sääntöjä lähdetään muuttamaan. Kaupungin oman ohjeistuksen mukaan ulkomaan virkamatkoille on aikaisemminkin ensisijaisesti matkustettu kaupungin omalla kustannuksella, mutta ulkopuolisella rahoituksella matkustamista ei ole kielletty, jos riippumattomuus varmistetaan.

Kansainvälinen käytäntö vaihtelee

Lääkäriliiton toiminnanjohtajan Markku Äärimaan mukaan kansainvälinen käytäntö lääketeollisuuden kustantamien matkojen suhteen vaihtelee melkoisesti.

Maailman lääkäriliitto antoi viime syksynä julistuksen lääkärien ja lääketeollisuuden suhteista. Julistuksen mukaan lääkärille suoraan myönnettävät korvaukset ovat kiellettyjä, ellei paikallinen lääkäriliitto tai paikallinen lainsäädäntö niitä salli.

- Suomen Lääkäriliiton sääntöjen mukaan tällainen on sallittua, kunhan noudatetaan tiettyjä pelisääntöjä, jotka takaavat lääkärin kliinisen autonomian. Ajatuksena on tietenkin se, että lääkärin ja lääketeollisuuden suhde ei saa vaikuttaa esimerkiksi lääkärin lääkevalintoihin, Äärimaa toteaa ja muistuttaa, ettei lääketeollisuudella ole mahdollisuutta saada selville, mitä lääkkeitä yksittäinen lääkäri potilailleen määrää.

Kansainvälisessä käytännössä on selvä linjaero Euroopan ja Yhdysvaltojen välillä. Yhdysvalloissa lääketeollisuus ei saa antaa mitään suoraan lääkärille. Lääkärien ja lääketeollisuuden suhde on melko tiukasti säänneltyä ja kontrolli tiukka.

- Euroopassa linja on liberaalimpi, niin kuin Suomessakin, ja lääketeollisuus voi sponsoroida täydennyskoulutusta myös suoraan lääkäreille, Äärimaa sanoo.

Välikäsi jakamaan

Joka puolella Eurooppaa ollaan kuitenkin siirtymässä samanlaiseen käytäntöön kuin Suomessakin, että lääketeollisuuden raha kanavoidaan työnantajalle, joka jakaa sen työyhteisössä oman päätöksensä perusteella.

- Esimerkiksi Norjassa ja Ruotsissa suhtaudutaan yhä kielteisemmin siihen, että lääketeollisuus antaisi mitään suoraan lääkäreille, Äärimaa huomauttaa.

Lääkärien ja lääketeollisuuden keskinäisiä suhteita koskevia sääntöjä uusitaan parhaillaan kaikissa Pohjoismaissa.

Lääketeollisuuden kustantamaan täydennyskoulutukseen on ottanut kantaa myös kolme vuotta sitten perustettu Lääkärien ammatillisen kehittämisen arviointineuvosto. Neuvosto muun muassa suosittelee, että kaupallisen tahon tukeman koulutuksen järjestäjänä on lääkärijärjestö, yliopisto tai terveydenhuollon toimintayksikkö ja että koulutuksen sisällön kontrolli on lääkäriyhteisöllä. Yrityksen rahoituksen tulee kohdistua koulutustilaisuuden yleisiin kustannuksiin koulutusta järjestävän organisaation kautta.

Arviointineuvosto katsoo, että teollisuuden tuki koulutustilaisuuksia järjestettäessä on tärkeää julkisen rahoituksen riittämättömyyden vuoksi. Lääkärien riippumattomuuden ja ammatillisen autonomian säilymisestä on kuitenkin huolehdittava.