Hiukan ilkeä virus

Jos olisit parikymppinen ja sinulla todettaisiin nyt tuore HIV-tartunta, eläisit todennäköisesti 63-vuotiaaksi. Positiivinen tulos hiv-testistä ei enää merkitse nopeaa kuolemantuomiota. Kehittynyt lääkehoito on tehnyt hivistä ja aidsista kroonisen taudin. Hiv-tauti on melkein kuin diabetes.

Suomen ensimmäinen aids-potilas diagnosoitiin Helsingin Auroran sairaalassa tasan 24 vuotta sitten. Jälkikäteen tosin osoittautui, ettei hän ollut ensimmäinen, mutta aiemmin outoa oireyhtymää ei osattu tunnistaa aidsiksi.

Neljännesvuosisata myöhemmin lääketiede on mullistanut hoidon ja potilaan ennusteen. Mutta toisaalta mikään ei ole muuttunut. Lääkäreiden tietämyskin taudista on yhä Suomessa ohutta:

Jussi Sutinen

- Hiv leviää taas kiihtyvää tahtia homomiesten keskuudessa. He ovat ilmeisesti niin valistuneita taudin hoidon kehittymisestä, ettei hiviä enää pelätä eikä siltä suojautuminen ole enää itsestäänselvyys, sanoo dosentti Matti Ristola Auroran sairaalasta.

Paradoksi on siinä, että hoito muuttuu koko ajan; uusi tieto kumoaa vanhat käsitykset. Jatkuvia mullistuksia kokevan lääkehoidon seuraaminen on lääkärille - ja ennen kaikkea hänen potilailleen - elinehto. Maailmalla hiv-lääketiede on nykyisin iso osa infektiomedisinaa.

Seksivalistuksen unohdettu sukupolvi?

Matti Ristola korostaa olevansa puhdasverinen potilaita hoitava kliinikko, ei pedagogi eikä terveysvalistaja. Kuin huomaamatta hän silti puhuessaan aina palaa ehkäisyyn ja valistukseen. Siitä vain ei pääse yli eikä ympäri, että ne ovat kulmakiviä aidsin torjunnassa.

- Takavuosina terveydenhuollossa oli sukupuolitautien poliklinikoita, mutta sitten terveyspoliitikot ja lääkärit alkoivat ajatella, että kuka tahansahan osaa hoitaa seksitauteja, toteaa Ristola.

Valistus seksitautien olemassaolosta on laiminlyöty. Toki Matti Ristolakaan ei kaipaa takaisin 80-luvun uhkailun ilmapiiriä. Silti häntä lääkärinä huolettaa liika huolettomuus, jolla vakaviin seksitauteihin nykyisin suhtaudutaan.

- Miesten välinen seksi ei ole ainoa areena, jossa hiv-tartunnat ovat alkaneet lisääntyä. Yhä useampi tartunta tulee maksullisesta seksistä Thaimaasta ja lähialueiltamme. Miten saisimme "peräkammarin poikamme" uskomaan tämän? miettii Ristola.

Hän muistaa, miten Thaimaan terveysministeri taannoin kitkerästi kommentoi suomalaisia viranomaisia, jotka toivoivat toimia Thaimaan seksiturismin ja hiv-epidemian lietsontaan. Terveysministeri huomautti, että "eikö teidän suomalaisten kannattaisi ensin opettaa maanmiehenne käyttämään kondomia".

Niinpä.

- Valistusta ja ennaltaehkäisyä tarvittaisiin ehkä kipeämmin kuin pitkään aikaan. Silti seksistä puhuminen on usein lääkäreillekin vaikea aihe. Onneksi meillä on nykyisin olemassa esimerkiksi testiin menemiselle paras kannustin; lääkehoito, Ristola huomauttaa.

- 80-luvulla kansa katsoi samoja tv-ohjelmia ja uutisia; nyt yhteiskunta polarisoituu, ja syntyy lukuisia alakulttuureja. Miten yksi ja sama valistus enää voisi tehota kaikkiin ihmisryhmiin? kysyy Ristola.

"Homorutosta" tuli diabetes

Vaikka hivistä tuli melkein kuin diabetes, on hiv kuitenkin monella tapaa rankempi seuralainen. Ennakkoluulot ja kielteiset asenteet hiv-potilaita kohtaan elävät yhä.

- Suhtautuminen hiv-positiivisiin ei välttämättä ole kovin ammatillista terveydenhuollossakaan. Esimerkiksi HUS:n remonttikaavailuissa eräät lääkärit huolestuivat, että "omat potilaat joutuvat samaan odotustilaan niiden hiv-potilaiden kanssa".

Hiv-lääkkeet hoitavat, mutta eivät paranna.

- Monelle potilaistamme hiv-lääkityksen rankkuus ja vaativuus on kuitenkin ollut epämieluisa yllätys. Hiv-lääkitys on elinikäinen hoito, johon on pakko sitoutua ikävistä sivuvaikutuksista huolimatta. NEJM:ssä julkaistu SMART-tutkimus osoitti, ettei lääkityksessä voi pitää taukoja. Tähän asti oli ajateltu, että esimerkiksi metabolisten haittojen ja sydäninfarktien välttämiseksi lääkitystä kannattaisi ehkä jaksottaa. Päinvastoin, sydäninfarktit lisääntyivät niillä, jotka pitivät taukoja, Ristola kertoo.

Rokotteeseen ainakaan kymmenen vuoden tähtäimellä Ristola ei jaksa uskoa.

- Lääkitys sen sijaan kehittyy nopeasti lähivuosina. Vanhoihin lääkeryhmiin on jatkuvasti kehitetty uusia lääkkeitä. Todellinen mullistus voi olla edessä nyt, kun lääkeyhdistelmiin on tulossa kaksi aivan uudella tavalla vaikuttavaa lääkeryhmää. On viitteitä, että nämä uudet lääkkeet ovat sivuvaikutuksiltaan lievempiä. Uudet lääkkeet antavat toivoa myös potilaille, joiden virukset ovat muuttuneet nykylääkkeille resistentiksi. Ensimmäiset potilaat HUS:ssakin päässevät käyttämään näitä uusia lääkkeitä aivan lähiviikkoina, kertoo Matti Ristola.

HUS:n Auroran sairaalassa on paneuduttu myös potilaan sitouttamiseen rankkaan hoitoon. Hoitajien, sairaalan avoapteekin ja lääkärien yhteistyö potilaiden kanssa toimii hyvin. Tuloksetkin ovat hyviä; yhdeksän kymmenestä potilaasta jaksaa sitoutua.

- Meillä jopa useimmat huumeidenkäyttäjät ovat tunnollisia lääkkeidenottajia, sanoo dosentti Matti Ristola.

Mutta se yksi kymmenestä?

- Hänen kohdallaan ei tarvitse olla kyse esimerkiksi älykkyydestä, elämäntavoista tai mistään rationaalisesta asiasta. Joskus joku vaan ei jaksa tai halua, emmekä usein edelleenkään osaa selittää, miksi niin käy, Ristola sanoo.