Itä-Euroopassa odotettua enemmän syöpävaarallisia HPV-infektioita
Suomalaisessa väitöstutkimuksessa on käynyt ilmi, että Venäjällä, Valko-Venäjällä ja Latviassa on odotettua enemmän suuren syöpäriskin aiheuttavia HPV-infektiotyyppejä.
Ihmisen papilloomaviruksen (HPV) aiheuttama infektio on tärkein kohdunkaulan syövän yksittäinen vaaratekijä. LL Satu-Maria Kulmalan Venäjällä, Valko-Venäjällä ja Latviassa tekemässä tutkimuksessa HPV-infektio todettiin lähes kolmanneksella tutkituista naisista. Venäjällä HPV-infektiot olivat yleisempiä kuin Valko-Venäjällä ja Latviassa.Odotetusti HPV-infektio oli yleisin sukupuolitautipoliklinikan potilailla (41 %). Naistentautipoliklinikan potilaissa HPV:ta todettiin 31 prosentilla ja seulontaryhmän naisilla 27 prosentilla. Joka neljännellä HPV:n kantajalla todettiin kaksi tai useampi HPV-tyyppi samanaikaisesti. Tutkimus tehtiin osana laajempaa EU:n rahoittamaa monikeskustutkimusta, johon osallistui lähes 3200 naista vuosina 1998–2002.
Tutkimusprojektissa käytetyllä uudella erittäin herkällä aika-erotteisella geenimonistusmenetelmällä kyettiin myös osoittamaan, että yleisin virustyyppi HPV16 integroituu isäntäsolun perimään luultua aikaisemmin. Menetelmä mittaa samanaikaisesti HPV16:n kahta eri geeniä, E6 ja E2, joista toinen (E2) häviää integraatiossa. Yleisin HPV16-infektion muoto oli sellainen, missä virus oli osaksi integroitunut ja osaksi ei. Tätä muotoa löydettiin jopa solukuvaltaan täysin normaaleissa Papa-näytteissä.
Pelkästään integroitunut muoto oli yleisin vaikeissa syövän esiastemuutoksissa, harvinaisempi lieväasteisissa muutoksissa, mutta ainoa esiintymismuoto syövissä. Tämä kehityskulku on kuitenkin hidas tapahtuma, koska naiset, joilla HPV16 oli integroituneena, olivat melkein 10 vuotta vanhempia kuin ne joilla virus ei ollut integroituneena. Kulmalan tulkinnan mukaan tämä voisi tarkoittaa sitä, että integroitunutta virusmuotoa sisältävät solut saavat kasvuedun ja valikoituvat soluklooniksi josta vähitellen kehittyy kohdunkaulan syöpä.
Virusmäärän mittausta on pidetty yhtenä mahdollisena keinona tunnistaa syöväksi etenevät HPV-infektiot. Kulmalan väitöskirjatyössä todettiin, että HPV16 ja HPV33/52/58-virusryhmän keskimääräinen virusmäärä solua kohden Papa-näytteissä oli sitä korkeampi mitä vaikeampi solumuutos oli.
Seurannassa olleilla naisilla HPV-infektio parani keskimäärin 16,5 kuukaudessa. HPV16- ja HPV31-infektiot kestivät pisimpään, kun taas HPV39-infektiot paranivat nopeimmin. Moni-infektiolla, virusmäärällä tai HPV16:sta integraatiolla isäntäsolun perimään ei havaittu olevan yhteyttä HPV-infektion kroonistumiseen. Niillä naisilla, joiden solumuutokset paranivat seuranta-aikana, ei HPV16 ollut koskaan täysin integroituneessa muodossa. Tämä voisi tarkoittaa sitä, että integraatio itsessään saattaa olla yksi syy siihen, että kohdunsuun limakalvomuutos jää pysyväksi, mikä puolestaan on edellytys sille, että muutoksesta aikanaan voi kehittyä kohdunkaulan syöpä.
Ulla Järvi
Satu-Maria Kulmala: "Human papillomavirus (HPV)related risk factors in cervical cancer development" (Ihmisen papilloomavirukseen (HPV) liittyvät riskitekijät kohdunkaulan syövän synnyssä).
