Julkiset terveyspalvelut jäivät palveludirektiiviehdotuksen ulkopuolelle

Euroopan parlamentti antoi viime viikolla ensimmäisen lausuntonsa komission alkuperäisestä palveludirektiiviehdotuksesta. Julkiset terveyspalvelut jäivät parlamentin esityksessä pois direktiivistä.

- Yksityisten terveyspalvelujen osalta tilanne epäselvä, koska parlamentin hyväksymässä tekstissä on kaksi toisensa kanssa ristiriidassa olevaa määräystä, totesi hallitussihteeri

Mervi Kattelus

Koska terveyspalvelut ovat jäämässä kokonaan tai suurimmaksi osaksi ulos palveludirektiivistä, komissio on ilmoittanut antavansa näistä palveluista oman säädösehdotuksensa mahdollisimman nopeasti.

Direktiivin tarkoituksena on helpottaa palvelujen liikkumista EU-maiden välillä: yhdessä jäsenmaassa toimiva palveluntuottaja voi tarjota palveluja niin ikään toisessa EU-maassa.

Palveludirektiiviesityksen käsittely siirtyy parlamentin jälkeen uudelleen komissioon, joka on luvannut esittää kantansa huhtikuun loppuun mennessä.

Parlamentti hylkäsi myös paljon puhutun alkuperämaaperiaatteen, joka olisi tarkoittanut, että tilapäisesti palveluja toisessa maassa tarjoavaan olisi sovellettu lähtömaan lainsäädäntöä. Parlamentin mukaan näissä tilanteissa sovelletaan kohdemaan sääntelyä, mutta kohdemaa ei saa tarpeettomasti rajoittaa palvelujen tarjoamista. Jos palveluntarjoaja haluaa sijoittautua kotimaan ulkopuolelle, toimintaa säätelevät aina kohdemaan lait.

- Suomen kannalta tilanne ei ole muuttumassa paljon. Tänne on voinut tulla tarjoamaan yksityisiä terveyspalveluja tähänkin asti. Tällöin on noudatettava Suomen lainsäädäntöä. Yksityinen terveyspalvelujen tuottaja joutuu hakemaan lääninhallituksen luvan toiminnalleen.

Suomi on kannattanut alusta pitäen palvelujen vapauttamista. Jäsenmaista erityisesti Ranska on ollut vastustavalla kannalla. Palvelut muodostavat noin 70 prosenttia EU:n bruttokansantuotteesta ja työpaikoista.

Direktiivin ulkopuolelle jäävät parlamentin mukaan lisäksi sosiaalipalvelut, kuljetukset, satamat, vuokratyöyritykset, rahapelit, verotus sekä yleishyödylliset, audiovisuaaliset, oikeudelliset ja turvapalvelut.

- Parlamentin kannanotossa on lueteltu, että direktiiviin eivät kuulu sosiaalipalvelut, kuten sosiaaliseen asuntotuotantoon liittyvät palvelut sekä lastenhoito- ja perhepalvelut. Lähtökohta on se, että vain palvelut, jotka ovat selkeästi taloudellista toimintaa, ovat direktiivissä mukana, Kattelus mainitsi.