• Virpi Ekholm

Jyrääkö somevalta myös terveydenhuollossa?

Jyrääkö somevalta myös terveydenhuollossa? Kuva 1 / 1

Naisten sterilisaatiomenetelmä Essure joutui myrskyn silmään, kun sen mahdollisesti aiheuttamat haitat nousivat julkisuuteen. Haittavaikutuksia kokeneet naiset ovat kampanjoineet menetelmää vastaan erityisesti sosiaalisessa mediassa. Tietoa on jaettu esimerkiksi Facebookin suljetuissa Essure Problems -ryhmissä ja Stop Essure -verkkosivuilla. Essure-menetelmä on nyt poistunut EU:n ja Suomen markkinoilta. Lääkeyhtiö Bayerin mukaan valmisteen myynti ja jakelu Suomessa päättyivät vähäisen kysynnän takia.

Millainen merkitys sosiaalisella medialla on terveydenhuollossa, kriisiviestinnän asiantuntija, kouluttaja Katleena Kortesuo?

”Sosiaalinen media on ikään kuin kolmas ihminen, joka on koko ajan vastaanotolla mukana.”

– Sillä on valtava merkitys, täsmälleen sama merkitys kuin kylän vanhimmilla tai tietäjillä oli entisaikaan. Myös asiantuntemus vaihtelee samalla tavalla: joku osaa antaa hyvän neuvon ja toinen taas antaa aivan päättömän neuvon.

Miten some muuttaa potilaan ja lääkärin välistä suhdetta?

– Sosiaalinen media on ikään kuin kolmas ihminen, joka on koko ajan vastaanotolla mukana. Se on asia, jonka lääkäri joutuu hyväksymään. Tiedän, että se on turhauttavaa ja muuttaa lääkärin työnkuvaa valtavasti. Mutta sen olemassaololle ei vain voi mitään.

Miten lääkärin tulisi toimia, jos potilas on lukenut somesta aivan kummallisia väitteitä ja uskookin niihin?

– Tärkeintä on arvostaa potilasta. Jos potilas haistaa, että hänen guuglailulleen hymähdetään tai naureskellaan, hän asettuu välittömästi puolustusasemiin. Sen jälkeen mikään, mitä lääkäri sanoo, ei ole hyvä juttu, koska potilasta on juuri halveksittu.

Tilanteen mukaan voi harkita esimerkiksi sen korostamista, että netissä on paljon myös huijareita, jotka hyötyvät siitä, että ihmiset uskovat heidän väitteisiinsä. Joihinkin usein toistuviin väitteisiin voi pyrkiä varautumaan tulostamalla etukäteen netistä tekstejä, joissa aihetta käsitellään asiantuntevasti. Näin potilaalle voi osoittaa, että netistä löytyy myös muuta tietoa aiheesta.

Jos yritys tai yhteisö joutuu somekohun kohteeksi, miten siihen pitäisi reagoida?

– Kriisiviestinnän keinot pitää aina miettiä tapauskohtaisesti. Jos on oikeasti tullut mokattua, tärkeintä on tunnustaa virhe rehellisesti ja pyytää anteeksi.

Jos taas käynnissä on somekampanja, joka ei perustu faktoihin, on tärkeää tuoda oikeita faktoja esiin jonkin puolueettoman tahon kautta. Tämä tepsii lehdistöön ja toimittajiin, mutta ei välttämättä pysäytä somemyllyä.

Somemyllyyn puolestaan auttaa se, että organisaation työntekijät tulevat mukaan someen omilla kasvoillaan. Silloin yritys tai yhteisö ei vaikuta enää isolta, pahalta organisaatiolta, vaan siellä ovat töissä Maija ja Matti, tavalliset ihmiset.

Kirjoittajat
Virpi Ekholm

Lisää aiheesta

Uusimmat / Ajassa

Luetuimmat / Lääkärilehti

Uusimmat | potilaanlaakarilehti.fi