Lehti 16: Ajan­kohtai­sta 16/2007 vsk 62 s. 1596 - 1597

Kahden maan tutkimusryhmät tuovat synergiaa hormonaalisten syöpien tutkimukseen

Syöpäbiologian professori Pirkko Härkönen johtaa kahta tutkimusryhmää, jotka selvittävät hormonien vaikutusta rinta- ja eturauhassyövän kasvuun ja leviämiseen. Toinen ryhmä työskentelee Turun yliopistossa biolääketieteen laitoksella ja BioCityn tutkimuslaboratoriossa, toinen Lundin yliopiston kampuksella Malmössä Etelä-Ruotsissa.

Tuula Vainikainen

Lundin yliopiston syöpäbiologian professuuri oli 2000-luvun alussa harvinainen virka ja turkulaisen dosentti

Pirkko Härkösen

valitseminen siihen vuonna 2002 oli osoitus suomalaisen asiantuntijan korkeatasoisesta osaamisesta.

Halu keskittyä syöpäbiologiaan entistä syvällisemmin vei alun perin anatomian ja solubiologian opettajana ja tutkijana Turun yliopistossa aloittaneen lääketieteen tohtori Härkösen Skooneen.

Kahden maan välillä sukkuloivalle Härköselle opetus- ja tutkimustyö Kööpenhaminaan suuntaan vahvasti tukeutuvassa Lundissa ja Malmön yliopistosairaalan yhteydessä toimivassa laboratoriolääketieteen yksikössä on mielenkiintoinen haaste. Pohjoismainen yhteistyö on tärkeää syöpätutkimuksessa laajempien kansainvälisten yhteyksien lisäksi. Lundin yliopisto on arvostettu lääketieteellinen tutkimusyhteisö, jossa työskentely tuottaa paljon synergiaa myös Turussa tehtävälle syöpätutkimukselle. Yhteydet kahden tutkimusryhmän välillä hoituvat sekä vetäjän sukkuloivan persoonan, säännöllisten tapaamisten että sähköisen yhteydenpidon avulla. Maantieteellinen välimatka menettää tieteen maailmassa koko ajan merkitystään.

Härkösen suomalaiseen tutkimusryhmään kuuluu tällä hetkellä seitsemän tutkijaa. Lundin yliopistossa työskentelee samankokoinen ryhmä, jossa on runsaasti kansainvälistä väriä.

Suomalaisen ja ruotsalaisen yhteiskunnan ja käytännön elämän samankaltaisuudet antavat hyvät lähtökohdat tutkimusyhteistyölle. Ruotsissa on selvästi enemmän rahaa tutkimukseen, mutta rahoituksen hakeminen ja tutkimushallinto ovat melko samanlaisia kummassakin maassa. Huolta hyvien tutkijoiden riittävyydestä kannetaan myös Ruotsissa.

Lääkärikoulutuksessa Lundissa on sovellettu ongelmakeskeistä PBL-opetusta vuosia ja se on vakiinnuttanut asemansa.

- Omalla laboratoriolääketieteen laitoksellani opetus on organisoitu hyvin ja se toimii kurinalaisesti. Opiskelijat ovat hyvin avoimia ja aktiivisia, ja ruotsalaiselle keskustelukulttuurille ominaisella tavalla kommunikaatioon ja evaluaatioon kiinnitetään opetustilanteissa paljon huomiota. On todella ylellistä ohjata vain 6-8 opiskelijan PBL-ryhmiä tai luennoida enintään 40 opiskelijalle!

Syövän leviämisen esto avainasemassa

Härkösen tutkimusryhmiä kiinnostaa syöpäsolujen kyky muokata verisuoni- ja imusuoniverkostoa sekä hakeutua tiettyihin kudoksiin elimistössä muodostamalla etäpesäkkeitä. Tämä mekanismi on keskeinen tekijä syövän leviämisessä.

- Olemme tutkineet erityisesti hormonaalisen syövän tuottamien fibroblastikasvutekijöiden kykyä vaikuttaa angiogeneesiin ja muihin syöpäsolujen käyttämiin leviämisreitteihin. Näiden tekijöitten vaikutuksen välittymistä ja kohdegeenien aktivaatiota tai estymistä tutkitaan myös oikeissa syöpäkasvaimissa ja etäpesäkkeissä. Hormonaalisten syöpien keskeinen leviämiskohde on luu. Useimmat hormonaaliset syövät leviävät ennen pitkää luustoon ellei taudin kulkuun pystytä puuttumaan ajoissa. Siksi mahdollisuus tehdä yhteistyötä luuston kehityksen erityisasiantuntijoiden kanssa on tärkeää, selvittää Härkönen.

Lue myös

- Turussa olemme kehitelleet hormonaalisten syöpien tutkimusmetodeja ja luoneet hyvin toimivia tuumorimalleja. Lundissa ja erityisesti Malmössä on pitkän ajan kuluessa kerätty laajat potilasmateriaaliarkistot, sekä kudos- että verinäytearkistot, joita on mahdollista hyödyntää. Lisäksi Turussa on korkeatasoista luubiologian tutkimusta, uusien in vivo -tutkimusmallien kehittelyä ja vahvaa kuvantamisosaamista PET-keskuksen syöpätutkijoiden keskuudessa. Näin voimme yhdistää hyvin monenlaisia tutkimusnäkökulmia.

Tieto ja kunnia uivat yli meren

Tiedonvaihto pohjoismaisten syöpätutkijoiden välillä kulkee molempiin suuntiin. Malmön syöpäseminaarien kevään alustajista löytyy kolme tuttua suomalaista nimeä: professorit

Sirpa Jalkanen

ja

Heikki Joensuu

sekä dosentti

Johanna Ivaska

.

Kun Lundin yliopiston lääketieteellinen tiedekunta viime keväänä jakoi arvostetun, Lundin yliopiston pikku-Nobeliksikin kutsutun K.E. Fernströmin pohjoismaisen tiedepalkinnon professori

Leena Peltonen-Palotielle

, palkinnon saajan esitteli Lundin yliopiston endokrinologian professori

Leif Groop

. Groopin ja Härkösen lisäksi Lundin professorikuntaan kuuluvat tällä hetkellä neonatologi

Vineta Fellman

ja lasten kardiologi

Erkki Pesonen

. Fernströmin Pohjoismainen palkinto on aiemmin myönnetty suomalaisista professori

Kari Alitalolle

(2005) ja

Kari Cantellille

(1981). Professori

Outi Vaarala

Linköpingin yliopistosta sai Fernströmin ruotsalaisen palkinnon vuonna 2003 ansioistaan diabetestutkijana.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030