Kaija Hartiala: Voisiko väestövastuun jo kyseenalaistaa?
Raportin positiivisina piirteinä Turun apulaiskapunginjohtaja
Kaija Hartiala
pitää terveyden edistämisen ja kansalaisen oman vastuun korostamista.- Teknologian kansalliset ratkaisut, potilaan suhde omiin sairauskertomustietoihinsa sekä saattohoidon osaaminen ovat oleellisia esille nostettuja kysymyksiä, Hartiala sanoo.
Raportin suurimpana puutteena Hartiala näkee sen, että tuottavuutta uskotaan saatavan lisää sekä ylärakenteita, laatikoita, järjestelemällä että uusia palvelukonsepteja luomalla.
- Oikeasti kun pitäisi keskittyä erityisesti hoidon prosessien tehostamiseen ja osaamisen kehittämiseen ja keskittämiseen. Lääketieteen ja terveydenhuollon perus- ja täydennyskoulutus ovat jääneet lähes kokonaan tulevaisuusraportin ulkopuolelle.
- Kustannusten hallitsemisessa on erityisesti mainittu erikoissairaanhoito ja lääkehoito. Vuoden 2005 terveydenhuollon kustannukset ovat Kuntaliiton yhteenvedon mukaan kasvaneet kuitenkin kansanterveystyössä 11 prosenttia ja erikoissairaanhoidossa kahdeksan prosenttia. Kustannusten hallinta ja tuottavuuden kasvattaminen on ulotettava kaikkiin palveluprosesseihin, Hartiala miettii.
Erityisen huolestuttavaa Hartialan mielestä on peruserikoissairaanhoidon ja terveysneuvolan konseptien lanseeraus, kun rajapintoja pitäisi vähentää ja varmistaa että potilas saa alusta asti osaavaa hoitoa oikeassa paikassa. Hartiala olisi valmis tässä yhteydessä kyseenalaistamaan väestövastuun.
- Ajatus kaiken lääketieteellisen tiedon hallitsevasta "perhelääkäristä" on kaunis, mutta mahdoton. Niin vanhuksilla kuin lapsillakin pitää olla oikeus saada asiantuntevaa hoitoa; työikäisten asiat ovat tässä suhteessa parhaalla tolalla, Hartiala huomauttaa.
Kritiikkiä Hartialalta saa myös esityksessä kuvattu hyvinvointipiiri, joka on pääasiassa erikoissairaanhoitoa tilaava ja järjestävä - ei tuottava - taho, jossa kuitenkin on yliopistollinen keskussairaala. Sen pitäisi vastata alueensa terveyden edistämisestä.
- Parhaat terveyden edistämisen mallit on tähän asti toteutettu yhteistyössä siellä missä asiakkaita normaalisti tavataan: esimerkiksi työterveydessä, neuvoloissa, koulujen terveyden edistämishankkeissa, liikuntapaikkasuunnittelussa. On vaikeaa nähdä etua siitä että vastuu vietäisiin ylärakenteisiin erikoissairaanhoidon tilaajaorganisaatiolle, Kaija Hartiala sanoo.
