Kainuun uusi työnjako: Irti kuntavankilasta

Kainuun hallintokokeilun onnistumisen sanotaan olevan paljolti kiinni siitä, kuinka terveys- ja sosiaalipalvelujen järjestäminen onnistuu.

- Suurin haaste on siinä, saammeko kainuulaisten luottamuksen säilytettyä muutosvaiheessa, Kainuun maakunnan terveysjohtaja Tuomo Pääkkönen pohtii.

Suomessa on puhuttu vuositolkulla siitä, miten kuntien pitäisi yhdessä järjestää kuntalaisten tarvitsemia terveys- ja sosiaalipalveluja. Kainuun maakuntamalli toteuttaa puheet isosti ja konkreettisesti: yhdeksän kunnan ympäristöterveydenhuolto, terveyden- ja sairaanhoitopalvelut, perhepalvelut ja vanhuspalvelut on yhdistetty yhdeksi kokonaisuudeksi.

Kuntien terveyskeskusten ja Kainuun keskussairaalan henkilöstö siirtyi yhden ja saman työnantajan palvelukseen ja samaan yhteyteen liitettiin myös sosiaalitoimi perhepäivähoitoa lukuunottamatta. Perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito käyvät täsmälleen samalla rahakirstulla, eivätkä kunnat enää maksa terveydenhuollosta käytön perusteella, vaan jyvittävät osansa yhteiseen kassaan verotulojensa mukaan.

Kainuun maakunta -kuntayhtymässä työskentelee tämän vuoden alusta lukien noin 2 700 terveydenhuollon ja sosiaalitoimen työntekijää. Lääkäreitä heistä on noin 160, satakunta erikoissairaanhoidossa ja loput perusterveydenhuollossa.

Päiväpalvelut joka kunnassa

Uuden mallin mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut on ryhmitelty lähipalveluihin, seudullisiin palveluihin ja keskitettyihin palveluihin. Kainuussa on vain yksi terveyskeskus ja jokaisessa kunnassa terveysasema. Kullakin terveysasemalla toimii moduuli, johon kuuluu kaksi lääkäriä, terveydenhoitaja tai sairaanhoitaja ja terveyskeskusavustaja. Yhden moduulin vastuulla on 3 000-3 500 asukasta.

Röntgen- ja laboratoriopalvelut on yhdistetty, ja ajan kanssa mietitään, paljonko kuntiin jää näytteenottopisteitä ja röntgeneitä. Samoin entiset terveyskeskusten vuodeosastot jäävät historiaan ja niiden tilalle tulee terveyskeskussairaaloita, joiden tehtävät eriytetään.

Sote-kuntyhtymästä on tullut yksi rekisterinpitäjä, joten se pystyy liikuttamaan potilastietoja sähköisesti niin, että ne ovat käytettävissä kaikissa alueen terveydenhuoltopisteissä. Myös päivystyksissä on haettu siedettävää kompromissia. Puhelinneuvontaa vahvistetaan ja päivystykset keskitetään Kajaanin lisäksi Kuhmoon, Sotkamoon ja Suomussalmelle. Yöaikainen päivystys on Kajaaniin yhteispäivystyksessä.

Valitse vapaasti

- Uutta palvelurakennetta lähdettiin luomaan asiakkaan näkökulmasta, Pääkkönen sanoo.

Asiakkaat pääsivät ensinnäkin vapaaksi paljon puhutusta kuntavankilasta. Tästedes kukin kainuulainen voi hakea terveyskeskuspalvelunsa siitä kunnasta, mikä hänelle itselleen on parhaiten saavutettavissa. Esimerkiksi Kajaanissa töissä käyvä kuhmolainen voi tehdä sopimuksen siitä, että hän käyttää Kajaanin palveluita.

- Jotkut pelkäsivät, että mummot hyppäävät aamulla taksiin ja käyvät tekemässä tarjouskierroksen ympäri maakuntaa, mutta pelko lienee turha, Pääkkönen naurahtaa.

Kuntarajat rikkoo myös muutos vanhusten laitoshoidossa. Aikaisemmin maksusitoumuksia toiselle paikkakunnalle on ollut mahdoton saada, vaikka vanhuksen lähiomaiset olisivat asuneet toisella paikkakunnalla. Nyt Kainuun alueella vanhus voi halutessaan saada laitospaikan myös muualta kuin asuinkunnastaan.

- Väestön elämänkaari ja tarpeet on kartoitettu, ja yhden ja saman hallinnon alle on koottu ne ihmiset, jotka joutuvat tekemisiin samojen asiakkaiden kanssa, Pääkkönen sanoo. Niistä vanhuspalvelut ja perhepalvelut ovat hyvä esimerkki.

Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välinen kuilu on täytetty niin hallinnollisesti kuin toiminnallisestikin, Pääkkönen kehuu. Hän uskoo työnjaon selkiytyvän ja yhteistyön paranevan mm. sähköisen konsultaation ja videotekniikan avulla.

- Kuntien ja erikoissairaanhoidon palveluntarjoajien ei tarvitse vuoden lopulla riidellä maksajasta, sillä kaikki käyvät samalla rahapussilla, Pääkkönen sanoo.

Pääkkönen korostaa maakuntavaltuuston alaisen sosiaali- ja terveyslautakunnan roolia.

- Sen tehtävänä on määritellä terveys- ja sosiaalipalveluiden tarve ja tilata ne. Virkamiehillä on operatiivinen johto.

Ongelmat jäljellä

Kainuussa väki harmenee ja harvenee; se on pitänyt ottaa huomioon myös uutta palvelurakennetta luotaessa. Pitkät välimatkat ja vain 83 000 asukkaan väestöpohja ovat nekin entiset.

- Matka Kuhmosta Kajaaniin säilyy ihan entisellään, mutta sitähän me toivoisimme, että matka Kajaanista Kuhmoon hieman lyhenisi, Pääkkönen naurahtaa.

Suuri ongelma on Kainuuta yhä koetteleva lääkäripula. Virkoja on täyttämättä 10-15 prosenttia eli noin kymmenkunta lääkäriä puuttuu vahvuudesta.

Paineita uuden mallin alkumetreille lisää myös kova taloustavoite. Soten budjetti tälle vuodelle on noin 179,5 miljoonaa euroa. Se on kolme miljoonaa euroa vähemmän kuin mitä kunnat käyttivät terveyteen ja sosiaalimenoihin viime vuonna.

Toiminnalliset muutokset näkyvät säästöinä vasta vuosien päästä, joten ensimmäisen vuoden tavoite otetaan henkilöstöstä. Jo valmiiksi työttömyyden vaivaamassa Kainuussa ei kuitenkaan ole tarkoitus vähentää työpaikkoja.

- Ihmisiä siirretään ja koulutetaan uusiin tehtäviin. Hyvä puoli asiassa on se, että 200 ihmistä on jo ilmoittanut halukkuutensa vaihtaa työtä tai kouluttautua, Pääkkönen sanoo.

Kainuun hallintokokeilun onnistumisessa iso vastuu on sälytetty terveyspalveluille, vaikka mukana on toki muitakin hallinnonaloja. Odotukset voivat olla kovat, sillä lääkäripulan koettelemien terveyskeskusten toiminta ei ole ylistyslaulua kainuulaisten huulilta kirvoittanut.

Pääkkönen myöntää paineet, vaikka muistuttaakin uudistuksen keskiössä olevan elinkeinoelämän ja työllisyyden parantamisen.

- Me turvaamme ihmisten elämisen edellytyksiä, emme luo niitä. Silti meidänkin toimintamme on lujasti sidoksissa alueen talouteen ja toimintaympäristöön.