Kännykän säteilyannos pienemmäksi kuuloke tai sinihammas korvaan
Kännyköiden sähkömagneettinen kenttä ei nykyisten tutkimusten perusteella aiheuta terveydellisiä haittoja. Kännyköiden radiotaajuussäteilyä halutaan kuitenkin tutkia siksi, että säteilylle altistuu valtava ihmisjoukko. Yksin Suomessa kahdeksalla kymmenestä on kännykkä korvallaan.
– Käytännöllisesti katsoen kaikki altistuvat kännyköiden sähkömagneettiselle kentälle. Kannammehan lähetintä jatkuvasti mukanamme. Suurin säteilyannos saadaan puhelun aikana korvalliselle, mutta säteily vaimenee niin, että vastakkaisella korvallisella säteilyä ei enää ole mainittavia määriä, sanoo professori Jukka Juutilainen Kuopion yliopistosta. Hän koordinoi kansallista Health Risk Assessment of Mobile Communications eli HERMO- tutkimusohjelmaa. (www.uku.fi/hermo/) Käynnissä on myös kansainvälisiä tutkimuksia mm. INTERPHONE, joka selvittää matkapuhelinkäyttäjien mahdollista syöpäriskiä.
Sähkömagneettisen kentän tutkiminen on tarpeen myös siksi, että kännyköitä on käytetty varsin lyhyen aikaa verrattuna monien syöpäsairauksien kehittymiseen.
– Riskin arviointiin on kyllä käytettävissä runsaasti soluviljely- ja eläinkokeita.
Kuumottava korvallinen
Osa ihmisistä tuntee kännykkää käyttäessään muutakin kuin pelkkää puhelimen lämpenemistä pitkän keskustelun tuoksinassa. Kuumottava korvallinen ei kuitenkaan paljastu kaksoissokkokokeissa.
– Varsinkin ns. sähköallergiaa potevat ihmiset saavat oireita riippumatta siitä, oliko kännykkä säteilevä vai lumetta. Potilaan kokemat oireet ovat tietenkin totta, mutta kännykkää ei ole voitu osoittaa niihin syylliseksi, professori Juutilainen sanoo.
Kännykkä säteilee vain silloin, kun puhelu on menossa eli lähetin on päällä. Gsm-puhelin lähettää pulssimoduloitua eli sykkivää signaalia, jonka mukana informaatio kulkee radioaalloilla sykäyksinä. Nmt-puhelimien signaali on jatkuva. Tulevissa kolmannen polven 3G-kännyköissä modulaatio on taas omanlaisensa. Eri modulaatiolla on esitetty olevan erilaisia biologisia vaikutuksia.
– Esimerkiksi gsm-tyyppisten moduloitujen on sanottu olevan haitallisempia kuin jatkuvat signaalit. Väitteitä ei ole voitu kiistattomasti osoittaa todeksi.
Kuulokkeet pienentävät annosta
Omaa radiotaajuussäteilyannostaan voi oleellisesti pienentää käyttämällä langallisia kuulokkeita tai langatonta bluetooth-kuuloketta. Sinihampaan kantomatka on vain muutama metri, kun kännykän signaalin pitää kantaa maaseudulla jopa kymmenen kilometrin päässä olevaan tukiasemaan.
– Kantomatkaa voi verrata suoraan saadun säteilyn määrään, professori Jukka Juutilainen sanoo.
Jos kännykkä on puhelun ajan taskussa, saavat sisäelimet vaimeaa säteilyä. Juutilainen toteaa myös sukusolujen olevan niin kaukana, että radioaallot ovat jo niiden ulottuvilla vaimentuneet. Kännykkää lempeämpi puhelin on myös langaton verkkopuhelin, jonka kantomatka on yleensä vain 300 metriä.
Riitta Eskola riitta.eskola@arkkienkelit.inet.fi
