Kansanterveyslaitos haluaa kaupallistaa genomitietopankkinsa
Kansanterveyslaitos haluaa hyödyntää nykyistä enemmän arvokkaita potilasaineistojaan, tutkimustietojaan ja osaamistaan. KTL:n virallisessa bioteknologiastrategiassa tunnetut suomalaiset kohorttitutkimukset nähdään keskeisinä genomitiedon kaupallisessa hyödyntämisessä.
Kohorttitutkimusten yhteydessä on kerätty DNA-näytteet kymmeniltätuhansilta suomalaisilta. KTL:n suunnitelmissa näitä kansallisaarteeksi kutsuttuja tietoja voisi käyttää muun muassa eri sairauksien etiologian ja patogeneesin tutkimiseen. Näin tietoja saatettaisiin hyödyntää myös diagnostiikan ja hoidon kehittämiseen.
Kansanterveyslaitoksen mukaan kansainvälinen lääketeollisuus ja bioteknologian yritykset ovat hyvin kiinnostuneita KTL:n hallussa olevasta tutkimusaineistosta.
Kansanterveyslaitoksen ylijohtaja
Juhani Eskola
painottaa, että kansallisaarteistosta ei suunnitelmien toteutuessa ole tarkoitus myydä potilasnäytteitä tai tunnistettavia DNA-tietoja, vaan näytteiden ja muun tutkimustiedon pohjalta jalostettua ja anonymisoitua tutkimusdataa. Tästä toimintaperiaatteesta KTL on tehnyt tiukan ja ehdottoman päätöksen.- Mahdollisessa kaupallisessa yhteistyössä voimme myydä vain tuloksia, Eskola sanoo.
Arvo lasketaan miljoonissa
KTL sai bioteknologiastrategiansa valmiiksi reilu vuosi sitten. Eskola laati taannoin ilmestyneen KTL:n biotekniikkastrategian, jossa laitokselle ehdotetaan monenlaisia uusia toimintatapoja. Yksi strategian kulmakiviä on laitokseen kerääntyneen osaamisen ja tutkimustiedon nykyistä parempi hyödyntäminen.
Raportissa esitetyistä selvitys- ja valmistelutöistä on jo tehty osa.
Esimerkiksi Kansanterveyslaitoksen omistamien ja hallinnoimien näyteaineistojen kunto, käytettävyys ja kaupallinen arvo on arvioitu. Ensisijaisesti kyse on suomalaisista ns. kohorttitutkimuksista.
Arviointityön yhteydessä kuultiin myös lääketeollisuuden ja bioalan edustajien näkemyksiä. Lisäksi ulkopuolinen konsultti arvioi tutkimusaineistojen arvon: tulokset olivat myönteisiä.
Ylijohtaja Eskola ei täsmällisesti paljasta millaiseen hinta-arvioon konsultti päätyi.
- Liikutaan miljoonissa tai korkeintaan kymmenissä miljoonissa euroissa. Hirveän paljon siitä korkeammista summista puhuminen olisi tuulentupien rakentelua.
Eskola sanoo, että kaupallisen arvon arviointiin liittyy joka tapauksessa "hirveän paljon epävarmuustekijöitä".
- Tämä on riskisijoitus, jos siihen päätetään lähteä.
Laki, etiikka ja raha pullonkauloina
Ennen kuin KTL voi toteuttaa suunnitelmansa, on viranomaisten ja eduskunnan ratkaistava useita avoimia ja hankalia kysymyksiä. Eskolan mukaan kaksi keskeisintä asiakokonaisuutta ovat tutkimustietojen kaupalliseen hyödyntämiseen liittyvät lainsäädännölliset ja tutkimuseettiset kysymykset. Kolmas keskeinen kysymys liittyy rahaan. Uusien toimintojensa käynnistämiseksi KTL tarvitsee noin 4 miljoonaa euroa.
Eskola tähdentää, että KTL:n bioteknologiastrategia on laaja kokonaisuus, jossa tutkimustulosten kaupallistaminen liittyy elimellisesti KTL:n tärkeimpään rooliin eli kansanterveyden parantamiseen.
Kaupallistamisen tärkein ehto on väestön terveyden ja siihen tähtäävän tutkimuksen edistäminen. Tutkimusyhteistyö ei saa olla ristiriidassa KTL:n riippumattomuuden kanssa.
KTL:n uudet hankkeet kytkeytyvät läheisesti biopankkilakiin: jos laki säädetään, sen tulee ottaa kantaa KTL:n aineistojen käyttöön.
