Keskustelu PSA-seulonnoista kiihtyy Asiantuntijat odottavat tutkimuksia seulontojen eduista ja haitoista

Joka viikko yli sata suomalaismiestä saa tietää sairastavansa eturauhasen syöpää. PSA-testien lisääntyminen on lisännyt myös syöpätapausten ilmituloa. Julkisuudessa vaaditaan yhä kovemmin äänenpainoin yleisiä seulontoja, mutta monet lääketieteen asiantuntijat toppuuttelevat.

Eturauhasyöpä yleistyy sitä mukaa kun väestö ikääntyy. Toisaalta myös PSA-testaamisen lisääntyminen on viime vuosina kasvattanut ilmaantuvuuslukuja.

Suurin hyppäys tilastoissa tapahtui vuonna 2004, jolloin määrä kasvoi noin tuhat tapausta edellisvuoteen verrattuna. Tuolloin eturauhassyöpiä todettiin kaikkiaan 5 222. Tuorein tilasto vuodelta 2005 kertoo syöpiä löytyneen 5 339 mieheltä.

Epidemiologian asiantuntijatkaan eivät osaa tarkkaan sanoa, mitkä kaikki tekijät vaikuttavat eturauhassyövän ilmaantuvuuteen.

Kuolleisuus ei ole lisääntynyt

Syöpätilastoista on havaittavissa myös alueellisia eroja.

Suhteellisesti eniten eturauhassyöpiä on viime vuosina todettu Pirkanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirien alueella. Etelä-Karjalan ja Itä-Savon piirien alueella taas on löydetty keskimääräistä vähemmän eturauhassyöpiä.

Myös kuolleisuustilastoissa on eroja. Suhteellisesti kuolleisuus eturauhassyöpään on korkeinta Satakunnan, Länsi-Pohjan ja Vaasan sairaanhoitopiirien alueilla.

Ilmaantuvuus ja kuolleisuus eivät siis kulje välttämättä käsi kädessä.

Eturauhassyöpään kuolee vuosittain noin 800 miestä. Diagnoosia seuraavien viiden vuoden aikana eturauhassyöpään liittyy noin kymmenen prosentin ylikuolleisuus. Kuitenkaan eturauhassyöpään kuolleisuus ei ole lisääntynyt samaa tahtia ilmaantuvuuden kanssa, vaan kuolleisuusluvut ovat olleet viime vuosina hieman laskusuunnassa.

Varhainen toteaminen ja kehittyneet syöpähoidot ovat muuttaneet taudin kuvaa.

PSA-testejä vai ei?

Mitä enemmän tutkitaan, sitä enemmän löydetään. Näin on käynyt myös eturauhassyövässä.

Prostataspesifisen antigeenin (PSA) mittauksien määrää Suomessa ei toistaiseksi edes tarkoin tiedetä. Syöpäjärjestöjen viimesyksyisen asiantuntijakokouksen tekemän muistion mukaan testien määrän arvioidaan olevan yli 50 000 vuodessa.

Testien määrä lienee lisääntynyt kaikkialla terveydenhuollossa, mutta erityisesti testien sisällyttäminen työterveyshuollon määräaikaistarkastuksiin on kasvattanut lukuja.

Ongelmalliseksi testaamisen tekee PSA-testin "hienosäädön" puutteellisuus. Toistaiseksi on voitu esittää vain pienillä ryhmillä ja lyhyehköillä seuranta-ajoilla tehtyjä tutkimustuloksia PSA-testin vaikuttavuudesta kuolleisuuteen. Ei tiedetä, mitkä löydetyistä syövistä ovat sellaisia, joiden hoidoista on enemmän hyötyä kuin haittaa potilaalle.

- Taudin luonnetta ei siis riittävästi tunneta, ei myöskään taudin ehkäisyä, toteaa Syöpäjärjestöjen pääsihteeri

Harri Vertio

- Eturauhassyöpä on mahdollista todeta luotettavasti vasta kudosnäytteistä, joten selvää PSA-raja-arvoa ei ole mahdollista määrittää. Pienilläkin PSA-tasoilla esiintyy syöpiä, ja toisaalta monet muutkin tilat aiheuttavat PSA:n nousua, Vertio painottaa.

Syöpäjärjestöjen kanta onkin selvä.

- Ennen suurten seulontatutkimusten valmistumista on aihetta suhtautua pidättyvästi PSA-testien laajentamiseen oireettomilla, terveillä miehillä. Työteveyshuollon laboratoriotutkimuksiin ei tulisi automaattisesti liittää PSA-tutkimusta, todetaan muistiossa.

Potilaiden tukijärjestö vaatii seulontoja

Eturauhassyöpäpotilaiden suurimmat järjestöt ovat Syöpäjärjestöjen jäsenjärjestö Suomen Eturauhassyöpäyhdistys ry. sekä Eturauhassyöpäpotilaiden tuki ry.

Potilasjärjestöjen nettisivuilla vierailu osoittaa järjestöjen varsin erilaisen suhtautumisen PSA-seulontoihin.

Suomen Eturauhassyöpäyhdistys on julkisesti selvästi joukkoseulonnoista pidättymisen kannalla, kun taas tukijärjestön sivuilla yleisiä seulontoja avoimesti vaaditaan.

- Meillä odotetaan sitkeästi 1996 aloitettua monikansallista eurooppalaista PSA-seulontatutkimusta. Ensimmäiset analyysit saadaan 2008-2010, ja silloinkin vasta ensimmäisien vuosien tutkimusryhmistä. Ennen näiden tulosten julkistamista 15 000-20 000 suomalaista miestä sairastuu eturauhasen syöpään. Lieneekö odottelun arvoista, kritisoi lääkintöneuvos, urologian ja kirurgian erikoislääkäri

Pellervo Petäys

Petäyskin muistuttaa, että PSA-testit ja sitä seuraavat koepala-tutkimukset "lyötävät" aina joukon hitaasti kasvavia syöpiä, joiden merkitys potilaan sairastumiseen tai kuolemaan ei ole selvä.

- Toisaalta on tiedettävä, että syöpäkudoksessa ei ole koodia, joka ilmoittaisi, miten se aikoo jatkossa käyttäytyä. Tämän vuoksi niin sanotun hyvänlaatuisenkin prostatasyövän tarkka määräaikainen seuranta on tärkeää, Pellervo Petäys toteaa.

Ulkomailla eri linjauksia

PSA-testien hyödyistä ja haitoista käydään vilkasta julkista keskustelua muun muassa mediassa. Testaamisesta on tehty usein tasa-arvokysymys; naisilta seulotaan kohdunkaulansyöpää ja rintasyöpää, siispä miehetkin tarvitsevat omat seulontansa. Keskustelu on omiaan hämmentämään ikääntyviä miehiä, joten lääkäreiltä odotetaan melkoista ammattitaitoa näihin kysymyksiin vastaamisessa.

Vastauksia useimpiin kysymyksiin joudutaan kuitenkin vielä odottamaan meneillään olevista laajoista seulontatutkimuksista.

Syöpäjärjestöt reagoivat omalla tavallaan julkisen keskustelun kiihtymiseen perustamalla huhtikuussa Syöpäsäätiöön erillisen Hopearahaston eturauhassyövän tutkimukseen. Rahaston tunnus on "Sijoita suomalaiseen mieheen". Syöpäsäätiö on Suomen suurin yksityinen syöpätutkimuksen tukija.

Keskustelu PSA-testaamisesta käy vilkkaana eri puolilla maailmaa.

USA:n Syöpäjärjestö ja amerikkalainen urologiyhdistys kannattavat seulontoja, mutta esimerkiksi WHO on ilmoittanut odottavansa suurten kansainvälisten seulontatutkimusten valmistumista.

Tieto lisää tuskaa - ja ainakin hämmentää

Terveydenhuollossa moititaan usein tiedotusvälineitä hämmennyksen lietsomisesta potilaiden keskuudessa. Varsinkin ristiriitaisten tietojen levittäminen suututtaa lääkäreitä, jotka kohtaavat vastaanotoillaan hämmentyneet ja pelokkaat, joskus suuttuneetkin potilaansa.

Lääketieteellinen tutkimus etenee erityisesti syöpätutkimuksessa parhaillaan niin kovaa vauhtia ja niin monella rintamalla, että uutisia - myös ristiriitaisia - tulvii lähes päivittäin.

Eturauhassyöpä on yleisyydestään johtuen tärkeä tutkimuskohde, mutta myös värikkäiden uutisotsikoiden aihe. USA:sta on viime kuukausina kantautunut uutisia muun muassa uusista PSA-testin korvaavista tai sitä tukevista eturauhassyövän merkkinainetesteistä. FDA (U.S. Food and Drug Administration) uutisoi sivuillaan helmikuussa uudesta "ultrasensitiivisestä NADIA PSA-testistä". Los Angeles Times puolestaan kertoi huhtikuun lopulla baltimorelaisen Johns Hopkinsin yliopiston tutkijoiden kehittelemästä EPCA-2-testistä, jota voitaisiin PSA-testiä spesifisempänä käyttää esimerkiksi jatkotutkimuksena silloin, kun PSA-arvo on vain lievästi kohonnut.

Kaikki nämäkin ovat vielä kovin varhaisia toivonkipinöitä hankalasti ennustettavan eturauhassyövän toteamisessa.

Kiivasta keskustelua PSA-testaamisesta käytiin myös huhtikuisessa tiedetoimittajien maailmankongressissa Melbournessa. Kansanterveyttä ja mediaa käsittelevässä työpajassa esiteltiin australialaista tutkimusta siitä, miten sikäläinen media on PSA-testausta ja eturauhassyöpää käsitellyt. Noin 300 jutun aineistosta peräti 86 prosenttia oli joko suorasti tai epäsuorasti PSA-seulontaa kannattavia.

Aihe, josta tutkijat ja lääkäritkin ovat erimielisiä, on toimittajille aina vaikea pala purtavaksi. Median koveneva kilpailukin edesauttaa "myyvien" ja kantaaottavien juttujen julkituloa.

- Jos minulla on valittavana eturauhassyövästä selvinnyt ja asiasta tunteikkaasti puhuva mies tai epäselvä ja kuiva lääketieteen asiantuntija, ei haastateltavan valinta ole epäselvä! totesi eteläafrikkalainen tiedetoimittaja

Cristina Scott

Yhtä selvää on myös se, kumman puoleen yleisö taipuu.