Kilpailu liikenne- ja työtapaturmapotilaista alkoi Vakuutusyhtiöt tehneet ensimmäiset sopimukset yksityissektorin kanssa

Vakuutusyhtiöt ovat näinä päivinä käyneet tiiviisti neuvotteluja terveydenhuollon yksityissektorin kanssa liikenneonnettomuuksissa ja työtapaturmissa vammautuneiden potilaiden hoidosta. Ensimmäiset sopimukset on jo tehty. Ns. laastarivero poistui vuoden alussa, ja nyt vakuutusyhtiöt voivat alkuhoidon jälkeen valita potilaalle hoitopaikan myös yksityissektorilta.

Työtapaturman tai liikenneonnettomuuden sattuessa potilas voi mennä kiireelliseen hoitoon tai ensimmäiselle vastaanottokäynnille minne tahansa - joko julkiselle tai yksityiselle sektorille. Vakuutusyhtiöiden ja yksityissektorin sopimuksissa on sen sijaan kyse potilaiden jatkohoidon järjestämisestä alkuvaiheen jälkeen, jolloin hoidon korvaaminen vakuutuksesta edellyttää vakuutusyhtiön maksusitoumusta.

Työtapaturmavakuutuslaitosten liiton mukaan vuosittain kirjataan noin 120000 uutta työtapaturmaa ja ammattitautitapausta. Liikennevakuutuskeskuksen mukaan liikennevahingoissa vammautuu vuosittain noin 15000 henkeä. Laastariveron poistumisesta aiheutuvat muutokset koskevat vain tämän vuoden alusta lähtien tapahtuneita vahinkoja.

Ennen uudistusta arvioitiin, että yksityissektorille siirtyisi alkuvaiheessa viisi prosenttia, myöhemmin kymmenkunta prosenttia lakisääteisen tapaturma- ja liikennevakuutuksen perusteella korvattavista hoidoista.

Yksityissektorille on arvioitu siirtyvän varsinkin toimenpiteitä, joihin julkisella sektorilla on pitkät jonot, kuten polven ja olkapään tähystysleikkauksia.

TARKKOJA VOLYYYMEJA EI VOI LUVATA

- Muutamia sopimuksia yksityissektorin kanssa on jo tehty ja neuvottelut ovat aivan loppusuoralla useammankin neuvottelukumppanin kanssa, kertoo korvausjohtaja Riitta Lusenius If Vahinkovakuutusyhtiöstä. Neuvottelu- ja sopimuskumppaneina Ifillä on sekä paikallisia että valtakunnallisia yrityksiä.

Lisäksi If neuvottelee usean julkisen sektorin hoitolaitoksen kanssa.

Yhtiön tavoitteena on tehdä helmikuun loppuun mennessä vajaat kymmenen yhteistyösopimusta. Sen jälkeen analysoidaan toiminnasta kertynyt tieto ja päätetään jatkosta.

- Sopimuksiahan voidaan tehdä vaikka kuinka paljon, mutta sitä, miten potilasvirrat todellisuudessa lopulta ohjataan, arvioidaan tietenkin koko ajan, Riitta Lusenius huomauttaa.

If on markkinajohtaja sekä liikenne- että työtapaturmavakuutusten osalta: Luseniuksen mukaan yhtiön korvattavaksi tulee vuosittain noin 50 000 uutta työtapaturmaa ja noin 5 000 uutta liikennevahinkoa. Yhteistyösopimuksissa ei kuitenkaan ainakaan toistaiseksi sovita mitään ostojen määrästä.

- Meillä on aikaisempien vahinkotilastojen perusteella tieto siitä, minkä suuruiset potilasvolyymit suurin piirtein tulevat kyseeseen, mutta tilanne on uusi sekä vakuutusyhtiöille että terveyspalvelujen tarjoajille, joten tuskin kukaan voi tässä vaiheessa vielä luvata mitään tiettyä volyymia. Tämä vuosi on pitkälti harjoittelua, Riitta Lusenius sanoo.

Sen sijaan yhteistyösopimuksissa sovitaan palvelujen saatavuudesta, hinnoista, laadusta ja itse prosessin järjestämisestä.

- Hoidon saatavuus tietenkin korostuu, koska koko lakimuutoksen tarkoitus on, että potilaat saadaan nopeasti palaamaan työelämään työkykyisinä. On myös tärkeää optimoida kokonaisuus: että tehdään tarpeelliset tutkimukset ja toimenpiteet, mutta ei mitään ylimääräistä, Riitta Lusenius summaa.

ALUKSI PUOLEN TUSINAA SUURTA KUMPPANIA

Vakuutusyhtiö Pohjola ei ole vielä tehnyt yhtään sopimusta, mutta käy parhaillaan neuvotteluja sekä yksityisen että julkisen sektorin kanssa. Nyt käytävien neuvottelujen pääpaino on kuitenkin yksityissektorilla. Työn alla olevat sopimukset pyritään tekemään viimeistään helmikuun loppuun mennessä.

- Tavoitteena on lähteä pilotoimaan uutta järjestelmää noin puolen tusinan ketjun tai merkittävämmän toimijan kanssa, ja kevään aikana yhteistyötä laajennetaan muihinkin. Ketään ei suljeta pois: hinta-laatusuhde ja palvelunopeus ratkaisevat, määrittelee henkilökorvausjohtaja Jorma Rämö.

Hän kuvaa Pohjolan yhteistyösopimuksia suhteellisen löysiksi puitesopimuksiksi, joissa samalla sitoudutaan kehittämään yhteistyötä vakuutusyhtiön kanssa esimerkiksi sähköisessä kanssakäymisessä, lääkärinlausunnoissa ja laajemmissa hoitopaketeissa.

Pohjola ei sitoudu sopimuksissaan tiettyihin ostovolyymeihin.

Rämö ei usko, että liikenne- ja työtapaturmapotilaita ohjautuu julkiselta yksityiselle sektorille siinä määrin kuin yksityissektorilla on odotettu.

- Yksityissektorin odotukset ovat olleet korkealla ja osin tietysti aiheellisestikin. Minulla on kuitenkin sellainen käsitys, että toiveita on ollut vähän enemmän kuin mahdollisuuksia on todellisuudessa. Julkisen puolen jonot toivottavasti helpottavat hoitotakuunkin myötä, ja silloin kynnys potilaan siirtoon saattaa nousta korkeammaksi.

HARJOITUSLAJI KAIKILLE

Mehiläisellä on jo useita sopimuksia sekä valmiina että allekirjoituskunnossa.

- Mehiläisen tavoitteena on solmia sopimus kaikkien keskeisten vakuutusyhtiöiden kanssa ja uskomme siinä myös onnistuvamme, sanoo toimitusjohtaja Antti Kasi.

Hänen mukaansa liikenne- ja työtapaturmavakuutusten markkinoista 90% on neljän vakuutusyhtiön hallussa.

Antti Kasi kuvaa vakuutusyhtiöiden kanssa tehtäviä sopimuksia valtuutus- ja valmiussopimuksiksi, eräänlaisiksi puitesopimuksiksi.

- Tämä tulee varmasti olemaan harjoituslaji kaikille osapuolille. Olemme panostaneet tähän paljon, mutta emme laske sen varaan, että meillä olisi valtava potilasvyöry juhannukseen mennessä. Kyseessä on pitkä kehitys.

Mehiläinen ilmoitti jo toissa vuonna aikovansa tarjota laastariveron poistuessa vakuutusyhtiöille palveluja Pikonlinnan sairaalassa, jossa Mehiläinen tekee yhteistyötä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kanssa. Kasin mukaan Pikonlinnassa ovat investoinnit vasta meneillään ja puhutaan kuukausista, ennen kuin toiminta siellä voi alkaa.

- Vakuutusyhtiöistä on aktiivisesti lähestytty ja kumppanuussopimuksista on neuvoteltu, kertoo kolmatta sektoria edustavan Invalidisäätiön Sairaala Ortonin johtava ylilääkäri Seppo Seitsalo.

Myös Seitsalo arvioi, että yksityissektorille siirtyy vähemmän potilaita kuin on odotettu.

- Kyllä myös julkinen sektori on valmistautunut tähän lakimuutokseen ja terävöittää hoidon saatavuutta.

Seitsalo uskoo ensimmäisen vuoden kuluvan järjestelmää kokeiltaessa ja seuratessa.

- Luulen, että vakuutusyhtiötkin ovat aika lailla odottavalla kannalla, minkälaiseksi järjestelmä kehittyy.

INTOHIMOT OVAT HIIPUNEET

Neuvotteluja käy myös tamperelainen Koskiklinikka.

- Sopimuksia on periaatteessa valmiina, mutta ei papereita mapissa, toteaa Koskiklinikan toimitusjohtaja Timo Soini, joka on myös Lääkärikeskusten yhdistyksen puheenjohtaja

Hänen käsityksensä mukaan osa vakuutusyhtiöistä pyrkii jo nyt sopimuksiin rajatun palvelujen tuottajajoukon kanssa, kun taas toiset ovat hintaa ja palvelutarjontaa koskevien selvitystensä perusteella enemmänkin listanneet sekä yksityiseltä että julkiselta sektorilta potentiaalisia palveluntarjoajia.

- Jotkut vakuutusyhtiöt ovat viestittäneet, että he haluavat aluksi katsoa, miten järjestelmä alkaa toimia ja mikä on julkisen sektorin toimintakyky. Siellähän kuitenkin annetaan valtaosa näiden vaativampien hoitojen ensihoidosta, Soini kertoo.

Terveydenhuollon yksityissektorilla on ollut suuria odotuksia laastariveron myötä tulevaista uusista potilaista. Ovatko odotukset olleet liian suuria?

- Muutamia vuosia sitten oli varmaan ajatuksia, että kyseessä on valtava mahdollisuus. Minusta kuitenkin tuntuu, että intohimot ovat vähän hiipuneet, mitä lähemmäs lain voimaantulo on tullut. Julkisen sektorin yhä hyvin keskeinen osuus nähdään realiteettina johtuen esimerkiksi siitä, miten hoitoon käytännössä hakeudutaan. Yksityissektorille tulee ilman muuta lisää volyymia, mutta ei siinä laajuudessa kuin ehkä joskus on kuviteltu, Soini arvelee.

Kilpailun on sanottu olevan kovaa myös yksityissektorin sisällä?

- Palvelutarjontaa on huomattavan paljon ja sitä on tullut koko ajan lisää, joten totta kai se vaikuttaa, Soini toteaa.