Koeputkihedelmöitys lisää terveysongelmia lapsilla
Hedelmöityshoidot onnistuvat paremmin nuorilla. Yli 40-vuotias potilas maksaa hoidosta moninkertaisesti nuorta enemmän.
Koeputkihedelmöityksen seurauksena syntyneillä lapsilla on enemmän varhaisajan terveysongelmia kuin muilla lapsilla, vaikka suurin osa lapsista syntyykin terveinä. Osa lasten lisääntyneistä riskeistä liittyy monisikiöisten raskauksien suureen lukumäärään.
Tämä käy ilmi tutkija Reija Klemetin väitöstutkimuksesta, jonka aineistona oli terveydenhuollon rekistereitä.
Koeputkihedelmöityksen seurauksena syntyneillä oli enemmän ennenaikaisuutta, pienipainoisuutta, tarvetta respiraattori- ja teho- tai valvontahoitoon sekä kohonnut riski CP-vammaisuuteen ja lapsuusiän kehitys- ja käyttäytymishäiriöihin. Nelivuotisessa rekisteriseurannassa ei tullut esiin uusia terveysongelmia.
Hoidettujen naisten merkittävin riski oli munasarjojen hyperstimulaatiosyndrooma. Noin 15 prosenttia koeputkihedelmöityshoitoa ja 8 prosenttia muita hedelmöityshoitoja saaneista naisista päätyi komplikaatioiden tai keskenmenon takia sairaalahoitoon.
Koeputkihedelmöitys ja munasarjojen lääkkeellinen induktio ovat yleisiä Suomessa, mutta niiden käytöstä ja terveysvaikutuksista ei vielä tiedetä paljon.
Nuoren hoito onnistuu paremmin
Koeputkihedelmöityshoitojen käyttäjissä oli eniten 30–34-vuotiaita naisia. Noin 13 prosenttia oli 40 vuotta täyttäneitä. Hoitojen onnistuminen väheni ja kustannukset nousivat naisen iän mukaan. Alle 30-vuotiaista 47 prosenttia ja yli 40-vuotiaista 17 prosenttia sai hoidoilla lapsen seurannan aikana.
Keskimääräiset kustannukset koeputkihedelmöityshoidosta olivat syntynyttä lasta kohti laskettuna 12 851 euroa alle 30-vuotiailla naisilla ja yli 40-vuotiailla 40 662 euroa.
Koeputkihedelmöityshoitojen käytössä julkisella sektorilla ei juuri ollut sosiaaliryhmien välisiä eroja. Sen sijaan yksityissektorilla hoitoa saaneiden naisten sosioekonominen asema oli vertailuryhmää korkeampi, ja he olivat vanhempia kuin julkisella sektorilla hoidetut. Alueelliset erot hoitojen käytössä ja resurssien jakautumisessa olivat vähäisiä.
Tutkijan mukaan terveysriskeistä kannattaa keskustella hedelmöityshoitoja harkittaessa, vaikka riskit ovatkin harvinaisia. Lapsen hankintaan tulisi myös kannustaa nykyistä nuorempana.
– Koeputkihedelmöityksestä syntyneiden lasten terveyttä voidaan parantaa suosimalla yhden alkion siirtoja. Lisätutkimuksia tarvitaan selvittämään hedelmöityshoitojen pitkäaikaisvaikutuksia hoitoja saaneiden naisten ja lasten pidemmän ajan terveydelle, väitöskirjassa todetaan.
Väitöstutkimus tarkastetaan Tampereen yliopistossa 18.1.
Miia Soininen
