Konsensuskokous vaihdevuosien hormonihoidosta: Alle kolmen vuoden hoito ei näytä suurentavan rintasyöpäriskiä
Vaihdevuosien hormonihoitoa koskeviin suosituksiin ei tehty suuria muutoksia hormonihoitoa puntaroineessa konsensuskokouksessa.
Vaihdevuosioireiden lievittämiseen suositellaan mahdollisimman pientä annosta mahdollisimman lyhyen aikaa. Ehdotonta takarajaa hoidon kestolle ei kuitenkaan ole, vaan kesto riippuu oireista ja naisen odotuksista, ja tilanne arvioidaan vuosittain.
Konsensuslausumassa päädyttiin näkemykseen, jonka mukaan ainakaan alle kolmen vuoden pituiseen estrogeeni-progestiinihoitoon ei näytä liittyvän ylimääräistä rintasyöpäriskiä. Yli kymmenen vuoden käyttö saattaa jopa kaksinkertaistaa syöpäriskin verrattuna naisiin, jotka eivät käytä hormoneja.
Tuhannesta 50-vuotiaasta vaihdevuosien hormonihoitoa saavasta naisesta keskimäärin 34:lle kehittyy rintasyöpä kymmenen seurantavuoden kuluessa, kun ilman hormonihoitoa syöpä kehittyy keskimäärin 26:lle tuhannesta, paneeli totesi.
Rintasyövän sairastaneelle naiselle hormonihoitoa ei nykyisen tiedon perusteella voi suositella.
Konsensuskokous totesi HERS- ja WHI-tutkimusten muuttaneen ratkaisevasti aikaisempaa käsitystä, jonka mukaan estrogeeni- ja hormonihoito olisivat eduksi sydän- ja verisuonitautien ehkäisyssä. Sen mukaan on silti edelleen perusteltua ajatella, että alle kymmenen vuotta menopaussin jälkeen aloitettu hormonihoito suojaa nimenomaan terveitä naisia sydäntapahtumilta. Hoidon aloittamisen ajankohdalla ja hormoniannoksella arvioidaan voivan olla ratkaiseva merkitys sydän- ja valtimosairauksien suhteen.
Hormonihoito lievittää merkittävästi vasomotorisia oireita, kuten kuumia aaltoja ja hikoilua, joiden vuoksi naiset yleensä hakeutuvat hoitoon. Ärtyneisyyden, ahdistuneisuuden ja väsymyksen kaltaisia mielialaoireita sen sijaan näyttävät konsensuskokouksen mukaan ennustavan ehkä enemmän esimerkiksi muutokset perheessä ja työelämässä kuin laskeva estrogeenitaso.
Ei vaikuta dementian ilmaantumiseen
- Mitään ei jäänyt penkomatta, kaikki asiat otettiin pöydälle, kuvaa kokouksen työskentelyä konsensuslausuman laatineessa paneelissa mukana ollut tutkimusprofessori Marjukka Mäkelä FinOHTAsta.
Edellinen suositus vaihdevuosien hormonihoidosta julkaistiin Lääkelaitoksen ja Kelan Kapseli-sarjassa viime keväänä. Tärkeimpänä erona edelliseen suositukseen Marjukka Mäkelä pitää konsensuskokouksen kannanottoa Alzheimerin tautiin ja dementiaan.
- Uusien tutkimusten perusteella on tullut aika selväksi, että hormonihoito ei vaikuta dementian ilmaantumiseen tai saattaa hieman lisätä sitä, hän sanoo.
Aikaisemmasta poiketen konsensuslausumassa mainitaan myös hormonihoidon lumevaikutuksesta.
- Kun hormonihoidon ja lumehoidon tehoa on verrattu nimenomaan subjektiivisiin oireisiin - kuumiin aaltoihin, unihäiriöihin ja mielialavaihteluihin, jopa 30 prosenttia oireista on lievittynyt lumehoidollakin, Mäkelä huomauttaa.
Uutena hormonihoidon vaikutuksena kokouksessa tuli esiin tutkimustulos, jonka mukaan kuivasilmäisyys näyttää yleisemmältä hormonihoitoa käyttävillä naisilla kuin naisilla, jotka eivät käytä hormonihoitoa.
Marjukka Mäkelän mukaan tämä konsensuskokous poikkesi työskentelytavoiltaan aikaisemmista sikäli, että luennoitsijoilta oli pyydetty taustatietoja tutkimuksista, joiden tuloksia he esittävät: millä perusteella ja miten tiedot oli kerätty. Lisäksi luennoitsijoita pyydettiin esittämään tulokset numeroina, jolloin paneeli itse pystyi paremmin arvioimaan hormonihoidon vaikutuksia.
Marjukka Mäkelän mukaan nyt kerätyn numeerisen tiedon avulla voitaisiin myös kehittää hormonihoitoa koskevaan päätöksentekoon apuväline, jolla naiset voivat pisteyttää omia riskejään hormonihoidon suhteen. Samanlainen pisteytysmalli on tehty esimerkiksi eturauhassyöpäpotilaille.
Vaihdevuosien hormonihoito kiinnostaa suurta naisjoukkoa. Vaihdevuosioireita on noin 70 prosentilla länsimaisista naisista, hankalia oireita noin viidesosalla.
Viime vuonna hormonihoitoa käytti Suomessa 255 000 yli 45-vuotiasta naista.
