Kuka on terveyden asiantuntija? Lääketieteen toimittajat pohtivat oikeaa ja väärää tietoa
Tiede on alati itseään korjaavaa tutkimusta, mutta terveyskysymyksissä alati muuttuva tieto hämmentää.
Eilen esimerkiksi kahvi oli voimakkaasti riippuvuutta aiheuttava nautintoaine, jolle ei kaikkien "asiantuntijoiden mukaan" olisi pitänyt koskaan myöntää vapaata myyntilupaa. Tänään kahvi torjuu "asiantuntijoiden mukaan" mitä erilaisimpia sairauksia.
Samalla tavalla on käynyt liki jokaisen ravintoaineemme, vuoroin vaarallinen, vuoroin hyödyllinen.
- Asiat monimutkaistuvat, ja toimittajalle on tärkeää pystyä välittämään kuva kaikkine sävyineen, totesi Helsingin Sanomain lääketieteen toimittaja Päivi Repo keskiviikkona Helsingissä järjestetyssä Lääketieteen toimittajat ry:n 20-vuotisjuhlaseminaarissa.
Pinkkiä ruokaa ja huipputiedettä
- Yksinkertaistava, mustavalkoinen lähestymistapa ei toimi yhä monimuotoisemmassa yhteiskunnassa, entistä paremmin koulutettujen lukijoiden parissa, Repo korosti.
Tiedosta ja tutkimuksista ei nykymaailmassa ole pulaa; lääketieteen huippulehdetkin tarjoavat yhä enemmän uutisiaan vapaasti internetissä. Lääketieteen toimittajan pitäisi sitten pystyä tässä tiedontulvassa poimimaan lukijoilleen tärkeimmät uudet tiedot.
Sanomalehden lääketieteen uutisten lukijakunta voi olla mitä tahansa luulotautisen dosentin ja tervejärkisen siivoojan väliltä. Molemmat lukevat samaa terveysjuttua, ja molempien pitäisi tuntea saavansa uutisesta luotettavaa tietoa.
- Aikakauslehtimaailmassa brändi-ajattelu on viety toiseen äärimmäisyyteen. Viikkolehdissä tiedetään lukijatutkimusten perusteella kohderyhmät tarkkaan, joten terveysjutut suunnitellaan vaikkapa kysyen, mitä urbaani kolmikymppinen nainen tarvitsee. Lautasmallin tarjoaminen ei tällaisessa lehdessä yksinkertaisesti mene läpi, kuvasi toimittaja Teija Riikola terveystoimittajan arkea.
- Juttuihin pitää siis keksiä kivoja koukkuja: pinkkejä ateriakokonaisuuksia, hulppeita annoksia nollakaloreilla tai seksihaluja lisääviä tuoremehuja, Riikola huomautti ironiaa äänessään.
Mediakilpailu tuo yhä uusia yhä tarkemman brändin mukaisia lehtiä markkinoille, ja tiukat juttuformaatit sanelevat toimittajankin työtä. Kustannustehokkuus on päivän sana, joten jutut pitää tehdä entistä nopeammin, eli entistä vähemmällä taustatyöllä.
Unelmahaastateltava?
Lääketieteen asiantuntijoille kiire yhdistettynä valtavaan tietotulvaan tuottaa usein mahdottoman tuntuisia tilanteita. Kommentteja edellytetään tutkimuksista, joista lääkäri ei ole vielä itse edes kuullut. Toimittaja kuitenkin odottaa lääkärin asettavan uudet tulokset suomalaisiin mittasuhteisiin ja terveydenhuollon käytäntöihin.
Mahdottomia ei silti edellytetä lääkäreiltäkään.
- Unelmahaastateltava, ei sellaista olekaan! tokaisee Helsingin Sanomain pääkirjoitustoimittaja ja Lääketieteen toimittajien puheenjohtaja Marjut Lindberg.
- Toimittajaa auttaa jo paljon, jos haastateltava on selkeäsanainen ja kykenee jäsentämään ajatuksensa. Sanoman perillemenon viimeinen lukko on aina toimittaja, jonka ammattitaidosta riippuu, mitä hän saa aiheesta irti ja miten pystyy välittämään sen lukijoille, Lindberg korostaa.
Seminaarissa keskusteltiin pitkään asiantuntijuuden olemuksesta ja siitä, mistä kummasta toimittaja voi tietää, onko saanut haastateltavakseen todellisen asiantuntijan vaiko pelkän mielipiteen esittäjän. Tittelien kunnioittaminen ja kollegiaalisuus ovat lääkärikunnan sisällä edelleen hyveitä, joten joskus todelliset asiantuntijat saattavat jäädä vaille julkisuutta.
