Kuntauudistuksen mahdollisuudet kuntien käsissä
- Kesällä sovitun kunta- ja palvelurakenneuudistuksen puitelain sisältö jättää käytännön päätökset kunnille. Kuntien on nyt saatava aikaan rakenneratkaisut ja suunnitelmat toimeenpanosta. On välttämätöntä, että lain toimeenpano organisoidaan hallituksen annettua lakiesityksen eduskunnalle, totesi Kuntaliiton toimitusjohtaja
Risto Parjanne
.Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen puitelaki annetaan eduskunnalle lokakuun alussa, ja se tulee voimaan tammikuussa.
Parjanne uskoo lain käynnistävän useita kuntaliitosneuvotteluja. Perusterveydenhuollon 20 000 asukkaan vähimmäispohja yhteistoiminta-alueilla tarkoittaa huomattavia uudelleen järjestelyjä. Parjanteen mukaan perusterveydenhuollon toimivuus on hyvän palvelujärjestelmän ja kustannusten hallinnan perusta.
- Sairaanhoitopiirien lukumäärän kehitys jää kuntien esitysten varaan.
Parjanne mainitsi, että puitelain vaikutukset näkyvät palveluissa ja kustannuksissa pitkän ajan kuluessa.
Alue- ja kuntaministeri
Hannes Manninen
sanoi, että budjettiesitys vahvistaa kuntataloutta yli 400 miljoonalla eurolla.Kuntien taloustilanteen paranemiseen on vaikuttanut ennen kaikkea verotulojen ennakoitua voimakkaampi kasvu.
- Myös valtionosuudet kasvavat merkittävästi. Valtio ei juurikaan lisää ensi vuonna kuntien velvoitteita, Manninen huomautti.
Hän muistutti, että erot ovat kuitenkin suuret kuntakentällä.
- Kunnat, joiden verotulojen pohja on heikko, hyötyvät verotulojen vahvistuvasta kertymästä vasta viiveellä tasausjärjestelmän myötä. Harkinnanvaraiset rahoitusavustukset ensi vuodelle ovat tuskin riittäviä; lisätarve nähdään tarkasti vasta ensi keväänä.
