Lääkäreillä paljon pelissä EU:n työaikakiistassa

Päivystystä koskevat erimielisyydet heijastuvat muun muassa vuorotyömalliin. Lääkäriliitto arvioi, että kiista johtaa Suomen työaikalain avaamiseen.

Lääkäriliiton edunvalvontajohtaja Markku Kojo pitää todennäköisenä, että lääkäreitä koskeva kiista johtaa Suomen työaikalain avaamiseen ja muitakin kuin lääkäreitä koskeviin muutoksiin.

Vuosia kestänyt kiista EU:n työaikadirektiivistä sai viime viikolla uuden käänteen, kun Suomen asiassa tekemä kompromissiesitys hylättiin. Suomen ja 22 muun jäsenvaltion katsotaan rikkovan voimassa olevaa direktiiviä. Suomessa kiista on koskenut vain lääkärien päivystystä, ei muita aloja.

Erimielisyyksien taustalla vaikuttaa kaksi lääkärien kannalta tärkeää EY-tuomioistuimen päätöstä, joiden mukaan kaikki työpaikalla olo on laskettava työaikaan. EU-lainsäädäntö tuntee vain työajan ja lepoajan käsitteet, mutta ei päivystystä.

Samassa yhteydessä tuomioistuin antoi nyt ajankohtaiseksi tulleen ennakkoratkaisun vuorokautisesta lepoajasta. Sen mukaan 11 tunnin yhtäjaksoisesta vuorokautisesta lepoajasta voidaan poiketa vain, jos korvaava lepo annetaan välittömästi työrupeaman päätyttyä.

Omalla sopimuksella irti enimmäistyöajasta

Monissa maissa otettiin käyttöön ainoa direktiivin sallima jousto, ns. opt-out. Se on työntekijän ja työnantajan välinen sopimus, jolla työntekijä irrottautuu tavallisesta 48 viikkotunnin enimmäistyöajasta.

– Suomessa taas tulkittiin, että kansallisella lainsäädännöllä voidaan antaa virkaehtosopimuksen osapuolille valta sopia, mikä osa työpaikalla tehtävästä päivystyksestä luetaan työajaksi. Suomessa ylityökattoon luetaan vain aktiivinen työnteko päivystyksen aikana, Markku Kojo selittää.

Koska opt-outissa ei ole viikkotyötuntien ylärajaa ja se otettiin useissa maissa käyttöön terveydenhuollossa, puuttui Euroopan komissio asiaan. Komissio ehdotti, että muutkin maat ottaisivat käyttöön päivystyksen käsitteen. Euroopan parlamentti ei hyväksynyt tätä, ja kiista oli valmis. Myöskään Suomen välitysesitys ei tuottanut tulosta.

Päivystys työpaikalla muuttuisi työajaksi

Nyt komissio tarttuu Suomen työaikalaissa ainakin kolmeen seikkaan, joista tärkein on vaatimus lukea työajaksi kaikki työpaikalla tapahtuva päivystys, myös se aika, jona ei tehdä aktiivityötä.

Lääkäriliitto on jo aikaisemmin tehnyt päätöksen, jonka mukaan näin voidaan menetellä. Olennainen kysymys kuitenkin on, miten vaatimus vaikuttaa päivystyksen korvausjärjestelmään.

Kunnallinen työmarkkinalaitos on kymmenen viime vuoden aikana toistuvasti kytkenyt työaikakeskusteluun lääkärien vuorotyömallin, jonka Lääkäriliitto on joka kerta hylännyt. KT on ajanut mallia, jossa työpaikalla tapahtuvasta päivystyksestä luovutaan ja lääkärit siirtyvät vuorotyöhön.

Komissio puuttui myös Suomen käytäntöön korvaavan lepoajan antamisessa silloin, kun vuorokautisesta 11 tunnin lepoajasta poiketaan.

– Jotta toiminnan järjestäminen olisi helpompaa, Suomessa on sallittu korvaavan lepoajan antaminen kuukauden kuluessa sen sijaan, että se pitäisi antaa välittömästi työrupeaman päätyttyä, Kojo sanoo.

Lääkärien mielipiteet jakautuvat

Kun komissio nyt katsoo Suomen rikkovan direktiiviä, uusi tilanne heijastuu vuorokausilevon kautta myös lääkärien yhtäjaksoisten työrupeamien pituuteen ja sitä kautta mahdollisuuteen tehdä työtä.

– Työnteon määrää rajoitetaan. Toisaalta tässä on mahdollisuus lyhentää yhtäjaksoisia työrupeamia 13 tuntiin nykyisestä 24:stä, jopa 26:sta tunnista, Kojo sanoo.

Tässä kysymyksessä lääkärikunnan mielipiteet hajautuvat selvästi.

– Nuorilla lääkäreillä on kasvava halu tehdä lyhyempää työaikaa. Hyvin merkittävä osa lääkäreitä katsoo silti yhä, että lyhyet työrupeamat ovat sekä toiminnan järjestämisen kannalta että monessa muussakin mielessä erittäin haitallisia, Kojo toteaa.

Uudet vaatimukset vaikuttavat myös ylityökertymiin ja sitä kautta esimerkiksi pienten päivystysrenkaiden lääkärimääriin. Pienissä keskussairaaloissa ei ole tarpeeksi lääkäreitä pyörittämään päivystystä EU-vaatimusten mukaisesti.

– Muutama vuosi sitten, kun EY-tuomioistuin antoi ratkaisunsa työaikakiistassa, arvioitiin, että päivystyspisteisiin tarvittaisiin sen takia useita satoja lääkäreitä lisää, Kojo muistuttaa.

Suomen työaikalaissa on matalammat vuotuiset ylityökatot kuin muissa EU-maissa ja matalammat kuin direktiivi vaatisi. Työsuojeluviranomaiset eivät kuitenkaan ole aktiivisesti valvoneet ylityökattojen noudattamista sairaanhoitopiireissä sen jälkeen, kun EU-komissio kaksi vuotta sitten ehdotti työaikadirektiivin muuttamista.

Työaikalaki avataan

Kojo pitääkin todennäköisenä, että Suomen työaikalaki tässä yhteydessä avataan, jolloin siihen haluavat tehdä muutoksia monet muutkin työmarkkinajärjestöt.

– Ja jos näin tehdään, sitä varmasti samalla muutetaan muiltakin kuin lääkäreitä koskevilta osilta. Ylityökattoa halutaan nostaa korkeammalle ja muutostarpeita on esimerkiksi sunnuntai- ja pyhätyökorvauksissa, hän ennustaa.

Toistaiseksi Lääkäriliitto kuitenkin odottaa, miten työministeriö tai hallitus aikovat reagoida asiaan. Kevään eduskuntavaalien takia koko asia saattaa siirtyä seuraavalle hallitukselle.

Suvi Sariola