Lääkärillä on valtaa hedelmöityshoidoissa
Tutkimuksen mukaan lääkärien puhe sopivasta vanhemmuudesta koskee pääosin vain naista. Lääkärien mielestä äidin pitää olla terve ja elinvoimainen, kun taas urakeskeisten ja yksinäisten kykyä äitiyteen epäillään.
Hedelmöityshoidoilla voidaan osaltaan hallita väestön lisääntymistä vähenevän väestönkasvun aikana, toteaa Helsingin yliopistossa tarkastettava väitöstutkimus. Vuosittain syntyvistä suomalaislapsista viisi prosenttia on saanut alkunsa lapsettomuushoidoilla.Hoidoilla voidaan varmistaa myös lasten syntyperää ja äidin ominaisuuksien kontrollilla lapsen elinvoimaisuutta. Hedelmöityshoidoista annetussa lakiehdotuksessa lääkärit velvoitetaan arvioimaan pariskunnan sopivuutta lapsen vanhemmiksi.
Sosiologian alaan kuuluva tutkimus selvitti muun muassa, miten lääkärit puhuvat ja kirjoittavat hedelmällisyydestä, sen hoidoista, hoidettavista naispotilaista ja lapsista. Tutkimuksen mukaan äitiyden kulttuuriset reunaehdot korostuvat lapsettomuuden hoidossa, sillä lääkärien puhe sopivasta vanhemmuudesta koski pääosin vain naista.
Lääkärihaastattelut osoittavat, että vaikeissa potilasvalintatilanteissa korostuu syntyvän lapsen etu. Lääkärien puheen mukaan lapsen hyvän elämän ja hedelmöityshoidon saannin tärkeimmät edellytykset ovat samat: äitiehdokkaan terveys ja elinvoimaisuus.
Hedelmöityshoitojen antamista ei lapsen etua ajatellen pidetty sopivana, jos naisella tai hänen puolisollaan on mielenterveys-, päihde- tai muita psykososiaalisia ongelmia. Myös urakeskeisen tai yksinäisen naisen kykyä äitiyteen epäiltiin.
Ykköstoiveena geneettisesti oma lapsi
VTM Maili Malinin tutkimuksen mukaan hedelmöityshoitojen yleistymisen myötä lapsen ja vanhemman geneettinen suhde on korostunut. Koska yleensä ihmiset tekevät lapsensa itse, yrittävät näin myös lapsettomuutta kokevat: ensisijaisesti halutaan geneettisesti oma lapsi, toissijaisesti geneettisesti suomalainen lapsi luovutetuilla tutun tai tuntemattoman suomalaisen sukusoluilla tai alkiolla ja viimeisin vaihtoehto on ulkomaalaista syntyperää oleva adoptiolapsi.
Suomalainen alku- ja syntyperä näyttää tutkijan mukaan edustavan lapsen terveyttä, tuttuutta, hyväksyttävyyttä, riskittömämpää elämää ja näin perhe-elämän parempaa hallittavuutta.
Suomen ensimmäinen koeputkihedelmöitysvauva syntyi Helsingissä vuonna 1984.
Miia Soininen
