Lääkärit tarvitsevat lisäkoulutusta sisäilmasta oireilevien hoitoon
OAJ:n arvion mukaan kaksi kolmasosaa kouluista kärsii sisäilmaongelmista. Se tarkoittaa noin 800 000:ta aikuista ja lasta, jotka altistuvat niille päivittäin. Heidän on kuitenkin vaikea löytää hoitoa itselleen.
Tuoreessa Koulujen sisäympäristön laatu ja oppiminen -tutkimuksessa todettiin, että erilaisista ylähengitysteiden oireista kärsivien oppilaiden määrä vaihteli eri kouluissa 17:stä 69 prosenttiin. Vaihtelusta 70 prosenttia selittyi analyysien perusteella koulujen ilmanvaihtoon, lämpötilaan ja kosteusvaurioihin liittyvillä ongelmilla.
– Sisäilmaan perehtyneitä lääkäreitä on liian vähän, jotta saataisiin sisäilmaan perustuvia hoitoja ja miellettäisiin se syyksi oireiluun. Meillä oli ennen sisäilmapoliklinikoita ja niissä hyvä asiantuntemus, mutta ne lopetettiin säästösyistä 90-luvulla, lastenlääkäri Tiina Tuomela harmittelee.
Hän hoitaa sisäilmasta oireilevia lapsia ja nuoria. Tavallisimmat oireet ovat samantyyppisiä ärsytysoireita kuin siitepölyallergioissa.
– Lisäksi niihin liittyy usein infektiokierre. Silloin pitäisi hälytyskellojen soida. Itselläni on käytännön kokemus, että myös vanhat ruoka-aineallergiat voivat puhjeta uudelleen, kun ollaan sisäilmaongelmaisessa koulussa, Tuomela painottaa.
Niiden osalta tutkimusnäytöt ovat kuitenkin vielä ristiriitaisia.
Syy-yhteyden osoittaminen vaikeaa
Ongelmana on sen osoittaminen, että oireet johtuisivat nimenomaan sisäilmasta. Se on johtanut siihen, että oireita vähätellään helposti.
– Paljon on kyseenalaistamista. Kunnat pelkäävät, että joudutaan suuriin korjauksiin. Jatkuva sairastaminen voi syrjäyttää lapsen, ja hän saattaa joutua vaihtamaan koulua. Siksi tarkat tutkimukset ja selvitykset olisivat tärkeitä, Tuomela sanoo.
Syyskuussa julkaistavaa Käypä hoito -suositusta valmisteleva lastentautien ja lastenendokrinologian erikoislääkäri Jorma Komulainen tietää ongelmat.
– Haaste nykyisessä palvelujärjestelmässä on valtava. Tarvitaan sekä osaamista että aikaa potilaan kohtaamiseen. Käypä hoito -suosituksella pyritään lisäämään lääkärikunnan osaamista kosteus- ja homeongelmista oireilevien potilaiden diagnostiikassa ja hoidossa. Sitä tarvitaan myös yhteistyössä terveydenhuollon sisällä, samoin kuin muiden viranomaistenkin kanssa, Komulainen sanoo.
Hän myöntää, että tietoa tarvitaan lisää. Siksi Käypä hoito -suositusta alettiinkin laatia. Duodecim on julkaissut aiheesta verkkokoulutuksen ja STM toteuttanut koulutuskiertueen.
– Suosituksen ilmestymisen myötä pyritään järjestämään lisää koulutusta. Suosituksen julkaisun jälkeen on aika keskustella sen sisällöstä, Komulainen kiteyttää.
