Lääkehoidon ajoitus ratkaisee keskosen sairastavuudessa
Äidille annettu kortikosteroidi viikon sisällä ennen keskosen syntymää vähentää lapsen sairastavuutta, mutta pitkä altistus aiheuttaa kasvuhäiriön.
Lääkehoidon oikea ajoitus on ratkaisevaa pikkukeskosen sairastavuuden ehkäisyssä ja sivuvaikutusten välttämisessä, toteaa LL Outi-Maria Peltoniemen väitöstutkimus.Tutkimuksessa selvitettiin kolmen lääkkeen vaikutusta keskosten sairastavuuteen sekä lääkkeiden sivuvaikutuksia.
Äidille annettu kortikosteroidi viikon sisällä ennen keskosen syntymää vähentää syntyvän lapsen sairastavuutta. Jos raskaus kuitenkin jatkuu ja lääkitys toistetaan, voi pitkittyvä altistus aiheuttaa syntyvälle lapselle kasvuhäiriön, eikä toistetun lääkkeen pitkäaikaisvaikutuksista ole tietoa.
Tutkimuksen mukaan kortikosteroidihoidon tehoa voidaan parantaa huomattavasti, kun lääkitys kohdennetaan riskiryhmiin.
Peltoniemi havaitsi raskaudenaikaista beetametasonihoitoa koskevassa tutkimuksessa, että yksi lisätehosteannos parantaa syntyvän keskosen akuuttia keuhko-ongelmaa. Lääkkeellä oli haittavaikutuksia, jos se annettiin äidille välittömästi ennen synnytystä.
Peltoniemi totesi, että syntymän jälkeen annetulla matala-annoksisella hydrokortisonihoidolla voidaan ehkäistä keskosen kroonisen keuhkosairauden ilmaantumista. Lääkitys ehkäisi kroonista keuhkosairautta niillä pikkukeskosilla, joilla oma stressihormonin tuotanto oli puutteellinen. Sen sijaan niillä pikkukeskosilla, joiden oma stressihormonitaso oli riittävä, hydrokortisonista ei ollut hyötyä.
Seurantatutkimuksessa ei havaittu eroa neurologisessa kehityksessä hydrokortisoni- ja lumeryhmän välillä.
Väitöstutkimus “Corticosteroid treatment in the perinatal period: Efficacy and safety of antenatal and neonatal corticosteroids in the prevention of acute and long-term morbidity and mortality in preterm infants” tarkastetaan Oulun yliopistossa 25.5.
Miia Soininen
