Lakiesitys laastariveron poistamisesta syyskuussa Vakuutusyhtiöille oikeus valita potilaan hoitopaikka
Ns. laastariveron poistava lakiesitys annetaan monen vuoden valmistelun jälkeen budjettilakina eduskunnalle syyskuussa. Uudessa korvausjärjestelmässä vakuutusyhtiöt voivat tarjota liikenneonnettomuuksissa ja tapaturmissa vammautuneille potilaille hoitopaikkaa myös yksityissektorilta. Tavoitteena on nopeuttaa potilaan pääsyä hoitoon ja siten lyhentää työkyvyttömyysaikaa ja vähentää vammautumisesta aiheutuvia kokonaiskustannuksia. Uudistuksen on tarkoitus tulla voimaan ensi vuoden alusta.
Laastarivero on korvaussumma, jota vakuutuslaitokset maksavat korvauksena siitä hoidosta, jota julkinen terveydenhuolto antaa liikenneonnettomuuksissa ja työtapaturmissa vammautuneille potilaille lakisääteisen tapaturma- ja liikennevakuutuksen perusteella. Vaikka vastuu hoidosta on kunnilla, korvaus - laastarivero - maksetaan valtiolle, käytännössä Kelalle. Vakuutuslaitokset maksavat laastariveroa tänä vuonna 51,6 miljoonaa euroa. Kunnille hoitokustannukset ajatellaan kompensoitavan valtionosuuksissa.
Laastarivero on ollut voimassa vuodesta 1993 lähtien. Sen maksamisesta on säädetty erikseen joka vuosi.
KORVAUS SUORAAN HOIDON TUOTTAJALLE
Uuden lakiesityksen mukaan vakuutusjärjestelmä maksaisi potilaan saamasta hoidosta täysimääräisen korvauksen suoraan hoidon tuottajalle, olipa se sitten julkinen tai yksityinen sektori.
Tähän asti pääsääntö on ollut, että vakuutusjärjestelmä korvaa vain potilaan asiakasmaksua vastaavan osuuden kustannuksista - ei kaikkia potilaan hoidosta kunnalle aiheutuneita kustannuksia.
Uudessa mallissa potilaan hoidosta aiheutuvat kustannukset sen sijaan korvattaisiin kokonaan. Korvausten kasvaessa vakuutuslaitokset saisivat samalla oikeuden valita potilaan hoitopaikan myös yksityissektorilta.
- Koska julkisesta terveydenhoidosta joudutaan maksamaan enemmän kuin aikaisemmin, ei korvausjärjestelmän kannalta ole enää merkitystä, missä hoito annetaan, kunhan se annetaan tarpeettomia kustannuksia välttäen. Tätä kautta myös yksityissektori tulee kilpailukykyiseksi hinnoiltaan, sanoo hallitussihteeri Jaakko Hannula sosiaali- ja terveysministeriöstä.
Ministeriössä uudesta mallista käytetään termiä kuntalaskutusmalli, koska laskutuksen periaatteet ovat samat kuin ne, joiden mukaan kunta maksaa potilaidensa hoidosta sairaanhoitopiirille.
YKSITYISSEKTORILLE MAKSUSITOUMUS VAKUUTUSYHTIÖLTÄ
Jaakko Hannulan mukaan lakiesityksen lähtökohtana on, että potilas voi tehdä ensimmäisen lääkärissäkäynnin minne tahansa - julkiselle tai yksityiselle sektorille. Ensimmäisen käynnin jälkeen hoito edellyttää kuitenkin pääsääntöisesti aina maksusitoumusta vakuutusyhtiöltä. Poikkeuksena on vain tilanne, jossa jääminen ilman akuuttihoitoa vaarantaisi potilaan terveydentilan.
- Ensimmäisen lääkärissäkäynnin jälkeen hoidon jatkamisesta pitää ilmoittaa vakuutusyhtiölle. Ilmoitusvelvollisuus on julkisen terveydenhuollon toimintayksiköllä kymmenen arkipäivän kuluessa. Siinä yhteydessä yksikön on annettava vakuutusyhtiölle arvio hoidon tarpeesta ja siitä, kuinka nopeasti hoito voidaan julkisella puolella järjestää. Tämän jälkeen vakuutusyhtiö harkitsee, saako saman hoidon edullisemmin ja tehokkaammin jostain muualta, ja voi antaa potilaalle maksusitoumuksen yksityissektorille, Jaakko Hannula toteaa.
Lakiesityksen tavoitteena onkin nimenomaan tehostaa ja nopeuttaa potilaan pääsyä hoitoon.
- Kyseessä on samalla koko järjestelmän kustannustietoisuuden tehostaminen. Nopeampi hoito lyhentää työkyvyttömyysaikaa ja pienentää potilaalle maksettavia ansionmenetyskorvauksia, ja hoitokustannuksetkin saattavat joskus pienentyä, Hannula sanoo.
Vaikka vakuutusyhtiöiden mahdollisuudet ohjata potilaan hoitoa paranevat selvästi, säilyy hoidon järjestämisvelvollisuus julkisella terveydenhuollolla.
YKSITYISELLE SEKTORILLE 5 % HOIDOISTA
Jaakko Hannulan mukaan on arvioitu, että yksityiselle sektorille siirtyisi ensimmäisten parin vuoden aikana noin viisi prosenttia lakisääteisen tapaturma- ja liikennevakuutuksen perusteella korvattavista hoidoista. Vähitellen määrä kasvaisi 10 prosenttiin.
Uudistus tulee koskemaan vain niitä tapaturmia ja liikennevahinkoja, jotka tapahtuvat lain voimaantulon jälkeen. Sitä ennen sattuneita tapauksia koskevat nykyiset säännökset.
Hannula arvioi yksityissektorille siirtyvän alkuvaiheessa tyypillisesti sellaisia toimenpiteitä, joita julkisessa terveydenhuollossa joutuu jonottamaan pitkäänkin, mutta joihin yksityispuolella pääsee nopeasti, kuten polven ja olkapään tähystysleikkauksia.
- Ongelmana ovat olleet juuri tällaiset tilanteet, joissa potilas on ollut pitkään työkyvytön vain odottaessaan leikkausta, jonka jälkeen hän olisi melko suurella todennäköisyydellä valmis palaamaan töihin.
KUNTIEN VALTIONOSUUDET PIENENEVÄT
Kuntien valtionosuuksia uudistus pienentää.
- Koska kunnat saavat uudistuksen vuoksi suoraan enemmän rahaa, terveydenhuoltomenoja varten maksettavia valtionosuuksia vastaavasti vähennetään. Kuntien arvioidaan saavan ensimmäisenä vuonna vakuutusjärjestelmältä 40 miljoonaa euroa ja tulevina vuosina arviolta 75 miljoonaa euroa, mikä on huomattavasti enemmän kuin nykyinen laastariverona maksettava 51,6 miljoonaa euroa, Hannula toteaa.
Uudistuksen arvioidaan myös nostavan vakuutusmaksuja.
