Lehti 13: Ajan­kohtai­sta 13/2006 vsk 61 s. 1446

Laskimotukosriski kasvaa yli 8 tunnin lennolla

Maira Palosuo

Laskimotukosriski kasvaa pitkillä lentomatkoilla, mutta sen taustalla oleva vaikutusmekanismi on edelleen epäselvä. Vapaaehtoisille koehenkilöille tehdyssä tutkimuksessa todettiin, että veren hyytymistekijät aktivoituivat selvästi enemmän kahdeksan tunnin lentomatkan kuin yhtä pitkän elokuvissa istumisen aikana.

Koehenkilöt matkustivat kahdeksan tunnin päivälennolla, ja heiltä mitattiin veren hyytymistekijän ja fibrinolyysin aktivaatiotaso ennen lentoa, sen aikana ja lennon jälkeen. Samanlainen mittaus tehtiin ryhmälle elokuvissa istumisen yhteydessä. Koehenkilöt ohjeistettiin istumaan mahdollisimman paljon paikoillaan sekä lentomatkan että elokuvissa olon aikana. Vertailun vuoksi tehtiin samat mittaukset vielä päivittäisten toimien aikana. Kunkin mittauskerran välillä oli kahden viikon tauko.

Lentomatkan jälkeen verestä mitattu trombiini-antitrombiinikompleksin mediaanitaso nousi yli 30 %, kun se elokuvissa istumisen jälkeen laski 2 % ja päivittäisten toimien jälkeen lähes 8 %. Erityisen korkeita tasoja mitattiin 17 %:lta koehenkilöistä; heistä erityisesti niiltä naisilta, jotka käyttivät oraalista raskaudenehkäisyä.

Tutkijoiden mukaan lentomatkustukseen liittyy jokin vielä selvittämätön veren hyytymistä aktivoiva vaikutusmekanismi, joka lisää erityisesti niiden lentomatkustajien laskimotukosriskiä, joilla on entuudestaan muita riskitekijöitä.

- Lentomatkustamiseen liittyy erityisolosuhteita, kuten alentuneesta hapen osapaineesta johtuva lievä hapenpuute, joka vastaa maksimissaan noin 2 400 metrin korkeutta maanpinnasta sekä matkustamon rutikuiva ilma, joka voi aiheuttaa dehydraatiota, sanoo Finnairin johtava ilmailulääkäri

Olavi Hämäläinen

.

Kuitenkin näyttö lentomatkustamisen ja laskimotukosten välisestä yhteydestä on niukka, kun sitä arvioidaan näyttöön perustuvan lääketieteen kriteerein.

Lue myös

- Lentäjien ja lentoemäntien sekä stuerttien laskimotukosinsidenssi ei poikkea muusta väestöstä, jota voitaneen pitää yhteyttä vastaan puhuvana tekijänä, toteaa Hämäläinen.

Laskimotukoksen ja lentomatkustamisen yhteyttä pidetään kuitenkin mahdollisena. Useat lentoyhtiöt, Finnair mukaan lukien, ovat antaneet liikkumissuosituksia pitkän matkan lentoja ajatellen. Myös tukisukkia suositellaan käytettäväksi, varsinkin jos matkustajalla on olemassa tunnettuja laskimotukoksen riskitekijöitä tai hän on jo iäkkäämpi. Nestetasapainosta kehotetaan huolehtimaan nauttimalla tavallista enemmän nesteitä, kuten vettä ja mehua.

- Ääritapauksissa, jos matkustajalla on useita laskimotukoksen riskitekijöitä, jopa verenohennuslääkitys saattaa tulla kyseeseen, sanoo Olavi Hämäläinen.


Kirjallisuutta
1
Lähde: Schreijer AJ, Cannegieter SC, Meijers JC, Middeldorp S, Buller HR, Rosendaal FR. Activation of coagulation system during air travel: a crossover study. Lancet 2006;367:832-8.
Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030