Lasten rokotussuojassa aiempaa enemmän eroja
Suomalaislasten rokotuskattavuus on edelleen korkea, mutta lääkäri kohtaa yhä enemmän rokottamattomia potilaita. Lisäksi on uusia, vapaaehtoisia rokotteita. Kattavuuteen on totuttu, joten rokottamattomat lapsipotilaat saattavat unohtua lääkäriltä.
http://www.laakarilehti.fi/pics/vauvarokotus.jpg
Suomalaislasten rokotuskattavuus on edelleen kiitettävä. Silti lääkäri kohtaa työssään yhä enemmän rokottamattomia pikkupotilaita.
Lasten infektiosairauksien erikoislääkäri Eeva Salo Hyksin Lasten ja nuorten sairaalasta muistuttaa, että lääkäreiden on syytä selvittää vanhemmille, mistä rokotussuojan hankkimisessa olikaan kyse.
– Rokotuskattavuus on Suomessa kansainvälisesti vertaillen erittäin hyvä, yli 95 prosenttia. Käytännön työssä tapaa kuitenkin entistä enemmän lapsia, jotka on vanhempien päätöksellä jätetty kokonaan rokottamatta. Edes jäykkäkouristussuojaa ei haluta, vaikka lapsella olisi likainen haava, Salo kuvaa.
Toisaalta on monia uusia rokotteita, jotka eivät vielä kuulu yleisen rokotusohjelman piiriin, mutta joita vanhemmat voivat ostaa lapsilleen. Lapsen rokotussuoja voi Salon mukaan siis olla kirjavampi kuin aikaisemmin.
– Herkimmin jää saamatta MPR eli tuhkarokko-vihurirokko-sikotautirokote.
Rokotuksista kysyminen unohtuu helposti
Lääkäreiltä saattaa unohtua, että kaikkia lapsia ei rokoteta. Eeva Salo kehottaa pitämään mielessä, että rokottamattomia lapsiakin on.
– Suomessa on totuttu siihen, että kaikki rokotukset ovat kaikilla kunnossa, joten esimerkiksi tetanusrokotteen kysyminen saattaa helposti unohtua.
Salon mukaan kannattaa muistaa, että rokottaminen ei ole pakollista.
– Yksilöllä on oikeus olla ottamatta rokotteita ja vanhemmilla oikeus jättää lapsensa rokottamatta ja saada silti kunnioittavaa ja asiallista palvelua. Toisaalta lapsilla ja vanhemmilla on oikeus siihen, että lääkäri kertoo oman perustellun mielipiteensä.
Rokotusinformaatiota tulvii monelta taholta, ja vanhempien voi olla hankalaa seuloa luotettava lähde epäilyttävistä.
– Päätös olla rokottamatta lasta saattaa syntyä tunnetun urheilijatähden esimerkistä tai vääriä tietoja sisältävän haastattelun perusteella – tai jos otoskoko on 1–3 lasta: ”Meidän lapsia ei ole rokotettu, ja he ovat ihan terveitä”, Salo havainnollistaa.
Hinkuyskä ja jäykkäkouristus lähimmät riskit
Rokottamatta jättäminen on riski.
– Jos pysytään Suomessa, vaarana ovat hinkuyskä ja jäykkäkouristus. Molemmat voi saada täälläkin, ja molemmat ovat hengenvaarallisia. Kun lapset kasvavat ja matkustelevat, on tärkeää, että he tiedostavat rokotussuojansa puutteellisuuden ja alttiutensa esimerkiksi tuhkarokolle.
Yhteiskunnan kannalta yksilöiden rokottamattomuuden riskinä on jo juurittujen tautien palaaminen.
– Tästä on hyviä esimerkkejä: poliorokotteeseen kohdistuneiden epäilyjen vuoksi Pohjois-Nigeriassa vanhemmat kieltäytyivät lastensa rokotuksista, jolloin poliotapausten määrä moninkertaistui ja tauti levisi myös muihin maihin. Jos tuhkarokkorokotusten kattavuus laskee, seuraa tuhkarokkoepidemioita.
Essi Kähkönen
Lue rokottamisesta lisää: www.ktl.fi ja sieltä hakusanalla Rokottajan käsikirja
