Liikuntatutkija haastaa urheiluseurat nuorisotyöhön
12-vuotiaana suomalainen liikkuu ehkä enemmän kuin koskaan elämänsä aikana. Mutta sitten alkaa suuri pudotuspeli.
12-vuotiaana suomalainen liikkuu ehkä enemmän kuin koskaan elämänsä aikana. Varsinkin urheiluseurat liikuttavat esiteiniä. Mutta sitten alkaa suuri pudotuspeli.
– Jostain syystä urheiluseurat eivät pysty pitämään murrosikäisiä ja nuoria aikuisia mukanaan, sanoo UKK-instituutin johtaja Mikael Fogelholm.
Hän peräänkuuluttaakin seuroilta yhteiskuntavastuuta, jotta nuoret pysyisivät mukana. Mukaan talkoisiin tarvitaan luonnollisesti julkisyhteisön rahoittajia ja yksityisiä sponsoreita.
Oliko liikuntatuntien karsiminen virhe?
Yläasteella liikuntaa on koulussa vielä pari tuntia, mutta toisella asteella koululiikunnan määrä laskee dramaattisesti. Esimerkiksi lukion kurssitarjottimella on vain yksi pakollinen liikunnankurssi koko kolmeksi vuodeksi. Sitten päivitellään, miksi armeijaikäisten miesten Cooperin testin tulokset ovat romahtaneet.
Tehtiinkö tuntikehyksissä virheliike, kun liikunta unohdettiin ja painotetaankin matematiikkaa ja kieliä?
– Sopii miettiä, tehtiinkö virhe, kun ylipäänsä taide- ja taitoaineita ja liikuntatunteja karsittiin, sanoo Fogelholm.
– Terveys ja hyvinvointi koostuvat muistakin asioista kuin vain liikunnasta ja ravinnosta. Kannattaisi myös pohtia liikuntatuntien sisältöä ja antaa koulussa liikunnalle selkeä hyvinvointirooli. Nykyisin liikunta on oppiaineena kovin tekninen, katsoo Fogelholm.
Hän myös soisi urheiluseurojen kovasti pohtivan, miksi 12. ikävuoden jälkeen urheiluseuroissa liikkuvien nuorten määrä putoaa jyrkästi.
– Urheiluseurat tekevät hyvää työtä, mutta nykyistä enemmän yhteiskuntavastuuta niissä pitäisi tuntea nuorista ja nuorista aikuisista, UKK-instituutin johtaja toivoo.
Puolet suomalaisista liikkuu riittävästi
Fogelholm on yksi kolmesta kirjoittajasta raportissa, jossa selvitetään terveysliikunnan tilaa Suomessa. Julkaisu on osa opetusministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön yhteistä hanketta. Tutkijat ovat kahlanneet raporttia varten valtavan määrän tutkimuksia.
– Varmana tietona voidaan pitää sitä, että suomalaisten kuntoliikunta on lisääntynyt viime vuosikymmeninä, mutta työmatka- ja asiointiliikkuminen jalan tai pyöräillen on selvästi vähentynyt.
Vaikka puolet suomalaisista liikkuu terveytensä kannalta riittävästi, etenkin nuoret liikkuvat liian vähän. Yläasteikäisistä tytöistä neljännes ja pojista viidennes harrastaa liikuntaa vain vähän tai ei lainkaan.
Kauppa-, koulu- ja työmatkojen liikkuminen edes osaksi jalan tai pyörällä toisi jo monelle riittävän päivittäisen liikunta-annoksen.
Ulla Järvi
