Loputkin lääkärit lähtevät, jos Mikkelin pääterveysasema ulkoistetaan

Mikkelin kaupungin 27:stä väestövastuulääkärin virasta 12 on vakituisesti täyttämättä. Terveyskeskus selvittää, ratkeaisiko lääkärivaje pääterveysaseman ulkoistamisella. Suunnitelmat eivät miellytä kaupungin palkkalistoilla olevia lääkäreitä, jotka ovat ilmoittaneet ennemmin jättävänsä työpaikkansa kuin työskentelevänsä lääkäripalveluja tuottavassa yrityksessä. Mikkelissä harkitaan myös väestövastuun purkavaa paikallista sopimusta.

Mikkelissä on pitkään ollut liian vähän lääkäreitä. Tilanne paheni tänä syksynä, kun viiden lopettaneen keikkalääkärin tilalle saatiin vain kaksi uutta. Samaan aikaan yksi vakituinen lääkäri irtisanoutui ja kolme jäi loppuvuodeksi virkavapaalle.

Terveyskeskuksen johto sai sosiaali- ja terveyslautakunnalta toissa viikolla luvan selvittää, ratkeaako tilanne Pankalammen pääterveysaseman ulkoistamisella.

- Aikaa kartoitukseen on kuukausi- kaksi. Jos edellytykset täyttyvät, haemme lautakunnalta lupaa kilpailuttaa terveyspalveluja tuottavat yritykset, Mikkelin terveyskeskuksen vs. johtava lääkäri Jouko Hänninen kertoo.

Jos ulkoistamiseen mennään, Hänninen pitää parhaana ratkaisuna pääterveysaseman nykyisen ostopalvelun laajentamista. Pankalammen pääterveysaseman 18 väestövastuuvirkaa on jaettu neljään yksikköön, joista yhtä on kolmisen vuotta hoitanut MedOne. Sen kautta pääterveysasemalla on työskennellyt 4-5 lääkäriä.

- Järkevintä olisi ulkoistaa vielä kaksi Pankalammen yksikköä, jolloin palkkalistoillemme jäisi pääterveysasemalle 4-5 lääkäriä. Lisäksi suoraan kaupungin alaisuudessa työskentelisivät vanhusten sekä lasten ja nuorten palveluja ja naapurikuntien ostopalveluja tuottavat lääkärit.

Rekrytointitarve vain kasvaa jatkossa

Jouko Hänninen tietää, että Mikkelin lääkärit vastustavat Pankalammen ulkoistamista.

- Mielestäni vaihtoehdot vain ovat vähissä. Ulkoistaminen on nopein tapa saada tilanne rauhoittumaan.

Hänninen pitää omin voimin tehtävää rekrytointia työläänä, ja korostaa, että rekrytointitarve vain kasvaa Mikkelissä lähivuosina.

-Tänä vuonna kuusi lääkäriä täyttää 60 vuotta, ja alle 50-vuotiaita on talossa vain kaksi. Eläkkeelle lähtee seuraavan viiden vuoden aikana melkoinen joukko. Jotta liki 30 virkaa saataisiin täyteen, on uusia rekrytointeja tehtävä tuona aikana parisenkymmentä.

Syynä siihen, että Mikkelin nykyiset lääkärit eivät halua keikkafirman listoille, ovat eläkeasiat.

- Pelkona on, että työnantajan vaihtumisen myötä eläkeikä nousee ja eläke pienenee, tiivistää Mikkelin terveyskeskuksen luottamusmies, LL

Jorma Valtola

Loviisan mallista vaihtoehto ulkoistamiselle

Ulkoistamisen vaihtoehtona Hänninen pitää paikallista palkkausjärjestelmän remonttia, jossa väestövastuu purettaisiin ja siirryttäisiin ns. Loviisan malliin. Siinä lääkäreillä on työaika, jolta maksettava peruspalkka on väestövastuun peruspalkkaa pienempi. Lisäksi jokaisesta potilaasta saa käyntipalkkion ja puhelinkonsultaatiosta oman korvauksensa. Neuvotteluja asiasta ollaan aloittamassa.

Myös Jorma Valtola pitää Loviisan mallia hyvänä vaihtoehtona. Hän toivoo, että tehtäisiin myös toiminnallisia muutoksia ja siirryttäisiin lääkärin ja hoitajan muodostamiin työpareihin.

- Ajatuksena on, että hoitaja ja lääkäri vastaavat potilaasta yhdessä. Lääkäriin halutessaan potilas ottaisi yhteyttä nimettyyn hoitajaan, joka joko pyytää potilaan luokseen tai ohjaa hänet lääkärille. Hoitaja huolehtii myös siitä, että tarvittavat vastaanottoa edeltävät toimenpiteet on tehty.

Ulkoistamiseen Jorma Valtola ei sen sijaan usko.

- Epäilen että lääkärien vaihtuvuus vain kasvaisi. Valtaosa keikkafirmoissa työskentelevistä on käsittääkseni itsensä etsijöitä, jotka tähtäävät muuhun kuin yleislääkärin työhön. Joukossa on myös niitä, jotka haluavat tehdä pätkää. Heille Mikkeli on liian kaukana pääkaupunkiseudulta.

Valtola kuitenkin uskoo, että Mikkelistä saadaan taas houkutteleva työpaikka.

- Täällä on mahdollisuus elämänlaatuun: kaunista seutua, palvelut lähellä, samoin suuremmat keskukset. Keskussairaalassa on hyvät mahdollisuudet erikoistumiseen ja yhteistyö keskussairaalan kanssa toimii hyvin.

Paljon muutoksia samaan aikaan

Mikkelin terveyskeskuksella oli pitkään hyvän työnantajan maine. 2000-luvulla tilanne muuttui. Vuonna 2002 jouduttiin tekemään paikallinen sopimus, jossa toisen lääkärin listalla olevien väestövastuupotilaiden hoitamisesta sovittiin maksettavaksi korotettu käyntipalkkio. Tuolloin lääkäreitä puuttui seitsemän.

Viimeisin takaisku koettiin tänä kesänä, kun MedOnen toimittamien viiden lääkärin sopimukset päättyivät, eikä sen kautta saatu enää uusia tekijöitä. Tilannetta pahensi se, että kaksi vakituista lääkäriä sai tarpeekseen ja lähti, toinen kokonaan talosta pois ja toinen virkavapaalle.

Terveyskeskuksessa on viimeisen puolentoista vuoden aikana tapahtunut paljon muutoksia. Viime vuonna Mikkeli yhdisti sosiaali- ja terveydenhuoltonsa elämänkaarimallin mukaisen organisaation alle. Samoin viime vuonna otettiin käyttöön uusi sairauskertomusjärjestelmä, Effica, ja ajanvaraus ulkoistettiin Ensineuvo-nimiseen yritykseen.

Potilaiden määrä on kasvanut, koska Ristiinan ja Hirvensalmen lisäksi nyt myös Puumala ostaa terveydenhuoltopalvelunsa Mikkeliltä. Haukivuori puolestaan yhdistyi Mikkeliin kuntaliitoksella.

Työyhteisöjen myllertäminen hiertää

Effica on vs. johtavan lääkärin Jouko Hännisen laskujen mukaan lisännyt potilaan kirjaamiseen kuluvaa aikaa noin viidellä minuutilla. Ajanvarauksessa suurin ongelma on aikojen päällekkäisyys.

- Kun potilaat yritetään ahtaa johonkin rakoon, yhden lääkärin kontolle kertyy päiväpäivystyksessä jopa 40 potilasta. Lääkärit hermostuvat ja lisäksi kustannukset kasvavat, kun aikoja vaille jääneet soittavat useita kertoja. Järjestelmä toimisi, jos meillä olisi enemmän lääkäreitä, Hänninen sanoo.

Hän sanoo, että elämänkaariorganisaatio muodostettiin hätäisesti. Ongelmia lisää se, että ympäryskuntien terveyskeskuksissa kulttuuri on erilainen kuin Mikkelissä: kaikki ovat tehneet kaikkea. Elämänkaarimallissa työntekijät taas keskittyvät sektoreittain tiettyihin tehtäviin.

- Mikkelistä on uuden tehtäväjaon mukaisesti käynyt ihmisiä töissä sivukuntien terveysasemilla ja päinvastoin. Tämä on herättänyt närää, ja ymmärrän sen hyvin: ei ole mukavaa, kun työyhteisöjä myllerretään. Haukivuorella on lääkäri kolmen kuukauden virkavapaalla vastalauseena järjestelyille.

Omalääkäri turhautui, kun tutut potilaat katosivat vastaanotolta

LL

Eeva-Leena Korpijärvi

- Tein muka väestövastuuta, mutta tuttuja potilaita ei näkynyt missään. Heitä kävi vastaanotolla vähimmillään kaksi päivässä, enimmilläänkin heitä oli vain puolet potilaista. Kun tapasimme, omat potilaani kertoivat yrittäneensä pitkään saada aikaa minulle. Tämä ei vastannut käsitystäni siitä, miten työtä pitää hoitaa.

Tilanne oli Korpijärven mukaan suurelta osin seurausta terveyskeskuksen ajanvarauksen siirtämisestä Ensineuvoon. Hän sanoo, että Mikkelissä ovat voimassa viidakon lait: ajan saa asiakas, joka pisimpään soittaa.

Myös työtä oli liikaa. Korpijärvi työskenteli viimeisimmäksi pisteessä, jossa viittä väestövastuualuetta hoiti kaksi ja puoli lääkäriä.

- Tein yhdeksän ja puolen tunnin päivää. Painetta tehdä enemmänkin oli, sillä hoidettavana oli koko ajan kahden ihmisen työt.

Jaksamista edisti työporukan sisäinen henki, joka Korpijärven mukaan säilyi varsin hyvänä: Kaikki joustivat niin, että asiat saatiin hoidetuiksi.

Kamelin selkä katkesi, kun Mikkeli ilmoitti solmivansa Puumalan kanssa ostopalvelusopimuksen. Korpijärven mielestä yhteistyöhön ei olisi pitänyt ryhtyä, kun aikoja ei pystytty antamaan omillekaan kuntalaisille.

Mikkelissä on käytetty keikkalääkäreitä, mutta heidän saatavuutensa on vaihdellut. Korpijärvi suhtautuukin hieman epäillen pääterveysaseman ulkoistamiseen.

- Ihmettelen, miten voidaan hoitaa koko potti, jos ei pystytä toimittamaan viittä lääkäriä.

- Julkinen terveydenhuolto tulisi hoitaa julkisen sektorin henkilökunnalla ja hyvin nuorten lääkärien työskentelyä keikkafirmoissa pitäisi rajoittaa.