Maahanmuuttajia hoitavat lääkärit: Ulkomaalaispolitiikkaan myös terveydenhuollon näkökulma

Maahanmuuttaja jää helposti suomalaisen yhteiskunnan laidalle. Oleskeluluvan tai turvapaikan saaminen voi kestää vuosikausia, jolloin opiskelu- ja työmahdollisuudetkin heikkenevät.

Kiintiöpakolaisina Suomeen saatetaan tuoda yksittäisiä perheitä tai perheenjäseniä, joilla on esimerkiksi jokin vaikea harvinainen sairaus. Usein he tulevat kulttuureissa, joissa ihmisen hyvinvointi perustuu laajaan suku- ja yhteisöverkostoon. Suomessa he jäävät täysin yksin.

- Olen tarjonnut apuani muun muassa Ulkomaalaisvirastolle, jotta lääkärien ja ylipäänsä terveydenhuollon näkökulma otettaisiin nykyistä paremmin huomioon. Kohteliaasti ovat aina kiittäneet, mutta yhtään yhteydenottoa ei ole tullut, hymähtää psykiatrian erikoislääkäri

Tapio Halla

Turvapaikkahakemusten oikeudenmukainen ja nopea käsittely olisi pakolaisille ensiarvoisen tärkeää. Myös oleskelupiin liittyvä byrokratia rassaa maahanmuuttajan psyykeä.

- Näitä ulkomaalaispolitiikan jälkiä me lääkärit sitten joudumme hoitamaan, sanoo Tapio Halla vakavana.

Entä sitten, kun kuherruskuukausi on ohitse?

Saman epäoikeudenmukaisuuden tunteen ovat kohdanneet myös psykiatrian dosentti

Antti Pakaslahti

Valentina Oroza

- Turvapaikanhakijalla voi olla takanaan erittäin traumaattisia kokemuksia sodasta, kidutuksesta, raiskauksesta tai ylipäänsä väkivallasta kotimaassaan. Vuosikausien epävarmuus turvalliseksi koetussa Suomessa on henkisesti erittäin raskasta, sanoo Turun ulkomaalaistoimistossa pitkään työskennellyt Valentina Oroza.

On suunnattoman ristiriitaista, kun koti-ikävään sekoittuu pelko palauttamisesta.

- Moni turvapaikanhakija elää ensin tietyn honeymoon-vaiheen Suomessa. Täällä kaikki tuntuu turvalliselta, järjestäytyneeltä ja rauhalliselta. Pikkuhiljaa suomalaisen yhteiskunnan kovuus alkaa paljastua. Lääkäristä tulee usein ihminen, johon luotetaan ja jonka apuun turvaudutaan joka asiassa, huokaa Oroza.

On kyse jostain enemmästä, kun vastaanotolle tulee pakolainen, joka tahtoo lääkäriltään lausunnon heikoista jaloista päästääkseen asumaan kerrostalon kolmannesta kerroksesta rivitaloon.

- Kysyy lääkäriltä voimia ja ammattitaitoa osata selittää, miksi Suomessa tällainen menettelytapa ei yhteiskunnassa toimi. Onhan tällaisten pyyntöjen takana aina jotain syvempää pettymystä, miettii Valentina Oroza.

Ensin käsittelyyn omat ennakkoluulot

Terveydenhuollossakaan ei aina tunnisteta maahanmuuttajien erityisongelmia. Joskus ongelmia ei halutakaan tunnistaa ja tunnustaa.

Kohdatessaan ulkomaalaisia tai muita itselleen vieraan kulttuurin edustajia, lääkärin on hyvä tehdä ensin retki omaan kulttuuriseen ajatteluunsa.

- Meillä kaikilla on ennakkoluuloja muita kulttuureja kohtaan; ne on ensin hyvä tunnustaa itselleen. Sitten voi kohdata monikulttuurisuuden, sanovat Valentina Oroza ja Antti Pakaslahti.

Pakaslahden idean pohjalta Duodecim-lehti julkaisi viime numerossaan teeman lääkärin työstä monikulttuurisessa Suomessa.