Midatsolaamia tutkittu lasten kouristuskohtausten hoidossa

Englantilaisessa monikeskustutkimuksessa seurattiin neljän lastensairaalan ensiapupoliklinikalla hoidettujen lasten epileptisiä ja kuumekouristuksia. Potilaille annettiin joko suonensisäiseen käyttöön tarkoitettua midatsolaamia annosteltuna suun limakalvolle tai diatsepaamia rektaalisesti. Lancetissa julkaistussa tutkimuksessa midatsolaamin todettiin olevan tehokas 56 %:ssa kohtauksista ja peräsuoleen annetun diatsepaamin 27 %:ssa.

Hoitovasteeksi määriteltiin kohtauksen loppuminen kymmenen minuutin kuluessa lääkkeen annosta. Kohtaus ei saanut uusia seuraavan tunnin kuluessa eikä hoidosta saanut aiheutua toimenpiteitä vaativia komplikaatioita kuten hengityslamaa. Potilaina oli 177 kerran tai useammin kouristuskohtauksen vuoksi hoidettua lasta. Aineisto kerättiin tutkimukseen osallistuneiden sairaaloiden ensiapupoliklinikoilla lokakuusta 2000 helmikuuhun 2004. Nuorin lapsista oli seitsemän kuukautta ja vanhin 15 vuotta. Mediaani-ikä oli kolme vuotta.

Midatsolaami annosteltiin suun limakalvolle posken ja ikenen väliin ruiskulla ja neulalla tai pillillä. Sen terapeuttinen teho, eli kohtausten loppuminen ilman uusimista tunnin kuluessa, oli tilastollisesti parempi kuin peräsuoleen annetun diatsepaamin. Hoidosta aiheutuvan hengityslaman esiintyvyydessä ei ollut eroa lääkkeiden välillä.

Kohtauslääke helppo antaa suun limakalvolle

Tutkijat pohtivat kouristuskohtausten ensiapulääkkeiden eri antotapoja ja totesivat suun limakalvolle annettavan lääkkeen sopivan erityisen hyvin tilanteisiin, joissa potilaan kouristelu vaikeuttaa tai estää lääkkeen antamisen muulla tavoin, eikä laskimoyhteyttä ole. Myös sairaalan ulkopuolella kohtauslääkitystä on helpompi antaa suun limakalvolle kuin peräsuoleen.

Heinäkuussa valmistuneen pitkittyneen epileptisen kohtauksen Käypä hoito -suosituksen (www.kaypahoito.fi/) mukaisesti Suomessa suositellaan ensivaiheen lääkehoitona sairaalassa ja sairaalan ulkopuolella rektaalista diatsepaamia, jollei suoniyhteyttä saada nopeasti avattua.

- Tosiasia lienee, että mikä hyvänsä bentsodiatsepiini annettuna mitä hyvänsä reittiä pitkin tehoaa valtaosassa kouristuskohtauksista hyvin, jos sitä annetaan riittävä annos riittävän varhain. Tämä nykyinen Käypä hoito -suositus rektaalisesta diatsepaamista perustuu sekä kontrolloituihin tutkimuksiin että vuosikymmenien käyttökokemukseen tehosta ja turvallisuudesta ja on edelleen käyttökelpoinen, sanoo mvs. professori Kai Eriksson Tampereen yliopiston Lastentautien tutkimuskeskuksesta ja Taysin lastentautien klinikasta

- Tämä Lancetissa julkaistu tutkimus on ensimmäinen satunnaistettu, kontrolloitu tutkimus näiden lääkkeiden tehosta kouristuskohtauksen ensihoidossa. Turvallisuuden varmistamiseksi tarvitaan yleensä huomattavasti enemmän tutkimustietoa ja käyttökokemusta. Valitettavasti midatsolaamista ei vielä ei ole olemassa tähän tarkoitukseen soveltuvaa valmiste- ja annostelumuotoa. Toivottavasti tulevaisuudessa sellainen saadaan. Tässäkin tutkimuksessa käytettiin midatsolaamin iv-muotoa, jonka pH ei ole optimaalinen limakalvoille ja jota täytyy annostella lasiampullista lääkeruiskuun. Siihen liittyy riskejä mm. annostarkkuuden suhteen. Midatsolaamia ei ole virallisesti myöskään indisoitu tähän käyttöön, jatkaa Eriksson.