Ajan­kohtai­sta

Mikä tekee koronaviruksesta niin tartuttavan?

Koronavirustartuntoja on maailmanlaajuisesti jo yli 100 000. Tutkijat ympäri maailmaa miettivät kuumeisesti, miksi virus leviää niin helposti.

Tuomas Keränen
Kuvituskuva 1
ADOBE/AOP

Nature-tiedelehdessä julkaistun artikkelin mukaan syy saattaa piillä viruksen pintarakenteessa olevasta proteiinista, jonka takia se pystyy vaikuttamaan ihmisten soluihin. Tutkijat etsivät myös "porttia", jonka kautta koronavirus tunkeutuu ihmisten kudoksiin. Epäily kohdistuu solun kalvossa olevaan reseptoriin.

Tutkijoiden mukaan täsmälääke, joka kohdistuisi viruksen proteiiniin ja solukalvoreseptoriin, voisi ehkä estää viruksen leviämisen. Täyttä varmuutta asialle ei kuitenkaan ole.

– Viruksen tartuttavuuden ymmärtäminen on avain sen leviämisen rajoittamiseen ja ehkäisyyn, sanoo artikkelissa virologi David Veesler Washingtonin yliopistosta.

Koronavirus on huomattavasti alttiimpi leviämään kuin esimerkiksi SARS. Tähän mennessä siihen on sairastunut yli kymmenkertaisesti ihmisiä kuin aikanaan SARS:iin.

Koronavirukset käyttävät soluja tartuttaessaan ns. piikkiproteiinia, joka sitoutuu solukalvoon. Prosessi aktivoituu tietyllä soluentsyymillä. COVID-19-koronaviruksen piikkiproteiini kuitenkin poikkeaa muista koronaviruksista. Näyttää siltä, että sen aktivoi isäntäsolun proproteiinikonvertaasientsyymi furiini. Tätä ominaisuutta ei ole muilla koronaviruksilla.

Lue myös

Furiinia on useissa ihmiskudoksissa, kuten keuhkoissa, maksassa ja ohutsuolessa. Siksi uudentyyppisellä koronaviruksella on mahdollisuus hyökätä useita elimiä kohtaan, kertoo kiinalaistutkija Li Hua artikkelissa.

Toiset tutkijaryhmät ovat varovaisempia furiinin merkityksen suhteen.

Varmaa on, että tutkijoiden hypoteesit täytyy varmentaa solu- ja eläinmalleilla.

– Koronavirukset ovat ennalta arvaamattomia, joten hyväkin hypoteesi osoittautuu usein vääräksi, sanoo virologi Gary Whittaker Cornell-yliopistosta.

Texasilaisen tutkijaryhmän havaintojen mukaan COVID-19-koronavirus sitoutuu solujen angiotensiinikonvertaasi 2 -entsyymiin. Sekin voisi olla mahdollinen rokotteen tai lääkkeen kohde.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030