Ministeri Liisa Hyssälä Lääkäripäivien avajaisissa: Perusterveydenhuoltoon kehittämiskeskus
Peruspalveluministeri
Liisa Hyssälä
ilmoiti sunnuntaina Lääkäripäivien avajaispuheessaan olevansa hyvin huolestunut suomalaisten terveyskeskusten nykytilasta. Lääkäripula, ilmapiiri- ja motivaatio-ongelmat sekä ennaltaehkäisevän työn rapautuminen ovat johtaneet perusterveydenhuollon kriisiin.- Terveyskeskusten ongelmat vaativat nopeita ratkaisuja, ja ministeriössä rakennetaan nyt perusterveydenhuollon strategiaa "Terveyskeskus 2015". Strategia on nyt luonnosvaiheessa, mutta sen keskeisiä osioita ovat terveyskeskusten verkostoiminen alueellisesti ja valtakunnallisesti.
- Tulemme esittämään terveyskeskustyön kehittämiskeskusta kunnissa tehtävän kehittämistyön tueksi, totesi Liisa Hyssälä.
Hyssälän vision mukaan keskus voisi tarjota osaamista ja resursseja perusterveydenhuollon kehittämiseksi sekä koota aiemmat erilliset, yksittäisten terveyskeskusten projektit pitkäjänteiseksi, strategiseksi kehittämistyöksi.
- Paremmalla koordinaatiolla voidaan myös taata se, että eri puolilla Suomea kehitetyt hyvät käytännöt leviävät kattavasti koko maahan. Kehittämiskeskus tulisi olemaan moniammatillinen ja tukisi perusterveydenhuollon kaikkien ammattiryhmien toiminnan kehittämistä, kertoi Hyssälä.
Ministerin mukaan kehittämiskeskus ei tarkoita uuden laitoksen perustamista, vaan nykyisten kehittämisvoimavarojen kokoamista ja vahvistamista. Tähän työhön kutsutaan mukaan ministeriön lisäksi Stakes, Kansanterveyslaitos, yliopistot ja ammattikorkeakoulut.
Ei asiakasmaksuja tulojen mukaan
Hyssälä ei lämpene Husin toimitusjohtajan
Kari Nenosen
edellisessä Suomen Lääkärilehdessä esittämälle ajatukselle terveydenhuollon asiakasmaksujen porrastamisesta tulojen mukaan. Hän muistuttaa, että suomalaisten itse maksama osuus terveyspalveluista on jo nyt OECD- ja EU-maiden kärkikastissa.- Mikäli varakkaammilta veloitettaisiin suurempi käyntimaksu, johtaisiko kehitys lisääntyvään yksityiseen sairausvakuuttamiseen ja yksityisten palveluiden ja työterveyshuollon merkittävään kasvuun, pohti ministeri Hyssälä seurauksia.
- Jäisivätkö kunnallisen järjestelmän käyttäjiksi varattomat, työttömät, eläkeläiset ja osa lapsista? Jos julkinen terveydenhuolto näin rapautuisi, mitä se vaikuttaisi rekrytointiin, koulutukseen ja tutkimukseen, vaativaan erikoissairaanhoidon järjestämiseen?
Ministeri Hyssälä kysyi myös, herättäisikö tämä vakavan keskustelun veronmaksuhalukkuudesta, kun verorahoilla ei saisikaan vastineeksi laadukasta julkista terveydenhuoltoa.
- Väestön varallisuuden kasvu ja tulevien eläkeläisten eläketulojen nousu parantavat kansalaisten maksukykyä. Tutkimusten mukaan väestö on myös halukas investoimaan terveyteensä ja hyvinvointipalveluihin yhä enemmän, Hyssälä huomautti.
Anttila lyhentäisi ylipitkät päivystykset
- Tarvitsemme lisää lääkäreitä ja uusia malleja päivystykseen, vaati sunnuntaina avajaisissa puhunut Valtakunnallisten lääkäripäivien johtoryhmän puheenjohtaja
Pekka Anttila
.Uusiksi lääkkeiksi Anttila esittää päivystyslääketieteen erityispätevyyden hankkineita lääkäreitä etulinjaan ja raskaimpien päivystyspisteiden 24 tunnin päivystysjaksojen lyhentämistä.
Pekka Anttila myös uskoo, että tulevaisuudessa päivystävien sairaaloiden määrä vähenee noin 20:een. Muissa sairaaloissa päivystys supistuu yleislääkäritasoiseksi.
Pekka Anttila kaavailee, että ainakin yliopistollisissa sairaaloissa voi olla myös erityinen poliklinikka nopeita diagnostisia selvittelyjä varten, koska suuret erikoisalat sirpaloituvat.
- Yöllä pitää tehdä vain välttämättömät leikkaukset ja toimenpiteet, sillä aamuyön tunteina tehtyihin leikkauksiin liittyy suurempi komplikaatio- ja uusintaleikkauksien riski kuin päiväaikaisiin leikkauksiin, Anttila totesi.
